Tällainen info on Ahvenanmaalla herättänyt kiinnostusta tulla mukaan näkyvään ja hyviä tuloksia tuottaneeseen toimintaan Senegalissa.
Klubimme hienotunteisuusvastaava muisti tietysti jo alkumatkasta ottaa mukaan muutaman kukan narvalaislähtöiselle musikaalin pääroolin esittävälle Sonja Pajunojalle!
Korrektiussyistä odotimme tämän kuvan julkaisua reilun kuukauden. Kannatti. Tänään sen näki yli 240 000 ihmistä. Kuvan solmioherra on Pellina Shopping Mall´in asiakkuuspäällikkö.
Isenge Clubin epävirallinen logo.
Tämän Vesilahden kehitykseen voimakkaasti vaikuttaneen porukan ensikokoontumisesta on kohta 30 vuotta. Palaamme asiaan lähitulevaisuudessa.
Videota ei löydy
28. Suurten Joulumyyjäisten ydinryhmä 2018: Aurinkoinen kiitosryhmä Saaristomerellä 29.12.2018 klo 13.12.
Pitäisikö meidän nyt vuoden vaihtuessa maksaa taas klubin jäsenmaksu.
Tänään sunnuntaina 4.2.2018, kun ulkona on -15C, emme tappele sisällä ja saimme varmistettua senkin, että talon isännällä on nyt meille aikaa. Tietokone on käyttökiellossa.
Lahjoituksen luovuttajat ja vastaanottajat Gofore Oy:n pääkonttorissa Tampereella 13.9.2017.
Kiitos kaikille menneiden vuosien yhteistyöstä! Hyvää elämää kaikille muillekin!
HAPPY DAYS ARE HERE AGAIN
UUSIMMAT TEKSTIT LOPUSSA - RULLAA LOPPUUN / NEWEST TEXTS IN THE END -ROLL ON!
12.11., tiistai
25 618 euroa.
Eilen illalla oli siis kunnanhallituksen kokous, mutta siitä minulla ei sinänsä ole mitään kerrottavaa, vaikka kokous kestikin klo 18-21.40.
Listalla oli tärkeitä asioita: talousarvio vuodelle 2020, yt-neuvottelujen tulos ja mm. lausuntopyyntö Pirkanmaan liiton talousarviosta ja -suunnitelmasta.
Päätökset lienevät nähtävillä torstaina aamupäivällä kunnan nettisivulla.
Tälläkin kertaa tuli esitettyä sitä sun tätä ja lopulta peruutettua esitys, sillä sohaisun seurauksena kokouksessa tilanne mielestäni eli niin että muutettuihin esityksiin voi mennä mukaan ja niin teki myös muutosesitystä kanssani kannattanut ihminen.
Hyvin hämillään on niistä tilanteista, kun tuolla ihmisten keskuudessa kulkiessa kuulee asioita ja sitten eri tasoilla hallintoa kuulee taas toisenlaista tietoa ja lopulta pitäisi päästä ratkaisuun. Luottamushenkilön kuitenkin pitää kuunnella ihmisten tuntemuksia ja harkintansa mukaan tuoda niitä esille. Kovin usein ihmiset ymmärtävät sanomisensa ja tekemisensä aika lailla eri tavalla kun taas niitä seuranneet ihmiset.
Vesilahti kasvoi aikanaan kovin ripeää tahtia. Varmaan osalle paikallisista silloisista merkkihenkilöistä kehitys tuli hieman yllättäen ja tuli tarve puhua tilanteen rauhoittamisesta, ihan kuin nyt tänne Tampereen periferiaan riittäisi loputtomasti kulkijoita. Markku Männikön & Co aikoina tehtiin tiettyjä asioita sen eteen, että kodinpaikkaa harkitseville saattoi tulla mieleen muuttolaatikkojen lastaaminen Vesilahden suuntaan. Moni tulleista viihtyi ainakin siihen asti, kun lapsen oppivelvollisuusikä oli saavutettu.
Noina vuosina markkinoinnissa ja tekemisissä oli mukana aika innovatiivisia asioita. Martti Ahtisaaren käynnin merkitystä ja kaikkea siitä seurannutta ei kannata jälkeenpäinkään vähätellä. Tuntuu vain siltä, että kukaan ei tiedä tippaakaan siitä prosessista, miten se aikanaan mahdollistui. Pakko sanoa, että silloinkin asia oli aika elävä asiakirja ja pitkään vielä hyvin salainen. Olihan mukana myös salaisen poliisin vierailut Vesilahdessa.
Ja tänään pitäisi vielä toistamiseen muistaa onnitella Anna-Kaarinaa! Ihan niin kuin Hannele Virtanen omalla tahollaan, niin myös Anna-Kaarina oli työurani aikana sellainen turvapilari, johon voi aina kaikissa tilanteissa luottaa. Onneksi päässäni on aina ollut sellainen lohko, joka on havainnut ihmisten erilaisia vahvuuksia. Anna-Kaarinan osalta ongelmani oli se, että niitä vahvuuksia oli niitä tolkuttomasti, että työyhteisön kannalta hedelmällisimpien löytymiseen meni aikansa, kun kokeiltiin kaikenlaisia muitakin vahvuuksia. Vuodet olivat upeita, turvallisia, eikä niistä varmaan kehittymässä oleva dementiakaan tulee tuhoamaan keskeisimpiä osia. Ja ehdinhän tässä vielä kirjailla niitä ylös tulevaisuutta varten.
Järkyttävää! Nyt sen auringon piti alkaa paistaa, vaikka olemme parhaillaan valmistautumassa vuoden harmaimpaan päivään, Isenge Clubin perinteiseen pikkujoulumatkaan, tänä vuonna kohteenamme Pieni merenneito -musikaali Helsingin kaupunginteatterissa. Mikä näky poiketessani olohuoneessa ja sitten palatessa keittiöön: pölyä! Paras laittaa silmälasit pöydälle ja istua hetkeksi katsomaan ties monennenko kerran uusintaa Sydämen asialla -sarjasta. Ei vaan – matot kainaloon ja pihalle. Ehtiihän niille vielä jotain tehdä ennen kuin on vuorossa terveydenhuoltoprojektin päivitys ja sitten lähtö kokoukseen. Se sitten vaihteeksi onkin sisällöltään todella salainen, että ei oikein asiaan liittyen voi edes hengähtää.
Jotain mielenkiintoistakin eilisen kokouksen aikana sattui. Klo 19.07 sattui whatsaup= in tulemaan viesti, jossa kerrottiin, että Suomen uusimmassa ja lähes suurimmassa uudessa hotellikokonaisuudessa avattavassa kokoustilamaailmassa yksi kokoustiloista tulee nimettyä nimellä Rämsöö. Hotelli on tammikuussa avattava Original Sokos Hotel Tripla Pasilassa. Hotellissa tuodaan esille suomalaista kyläperinnettä ja -henkeä.”Suomessa osataan tehdä asioita omaperäisesti yhdessä, mikä ansaitsee tulla nähdyksi. Siksi hotellissamme kylät saavat loistaa niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin vieraiden edessä, iloitsee hotellinjohtaja Hanna Riihimäki.” Yhteensä kyliä on mukana 12 kappaletta, joista jokainen pääsee tuomaan nimensä, tunnelmansa ja uniikin tarjoomansa – kuten paikallisen pianpanimo-olunsa tai juurileipänsä – esiin osana Original Sokos Hotel Tripla hotellielämystä. Rämsöön kylätalkoiden henkeä hotellin kokousvieraat pääsevät pian hengittämään Rämsöölle nimikoidussa kokoushuoneessa.
Yksi veronmaksaja naapurikunnasta toivottaa ”runsasta peurasatoa metsästäjille”, sillä puolison viime viikon peurakolarin korjauslasku oli 1200 euroa.
Tarkistelin noita muita eilisiä sanomisia ja päädyin siihen, että tulevaisuudessa kaikista asioista, joilla olettaa olevan merkitystä asian toteuttamisen, vaikuttavuuden ja mielihyvän kannalta, kannattaa kirjallisesti merkitä ylös kuka lupaa missäkin asiassa tehdä mitäkin. Tänä dementoituvien ja omalla persoonallisella tavalla asioita ymmärtävien ihmisten aikana, ei koskaan voi olla mistään oikein varma.
Helpommalla pääsee, kun tekee itse. Toisaalta tuo Rämsöön kolmannen sektorin esimerkki osoittaa, miten hienoja, vaikuttavia ja hyvää mieltä tuottavia tuloksia voi saada aikaiseksi yhdessä tekemisellä.
Monessa asiassa tuntuu siltä, että alkaa olla ajastaan jäljessä. Onko se sitten aina paha asia, siitä voi olla monta mieltä. Ihan aina en viitsi tuoda tietämättömyyttäni julki niin kuin eilen kuunnellessani selvitystä, miten me taas yhteisönä nousemme jaloillemme.
Jäljitin sanan liidi ja sitten aloin etsiä siihen liittyvää aineistoa: ”Liidi (eng. lead) on yksi tuloksellisen myynnin ja markkinoinnin keskeisistä termeistä. Kaikki puhuvat liidien hankinnasta ja jalostamisesta. Mutta mikä liidi on?
Yleisesti liidi voidaan määritellä seuraavasti: Liidi on ihminen tai yritys, joka osoittaa kiinnostuksensa yrityksesi tuotetta tai palvelua kohtaan antamalla yhteystietonsa. Liidi on siis signaali kiinnostuksesta.
Kuten tiedämme, nykypäivänä asiakas on vallankahvassa ja kulkee usein pitkälle ostoprosessissa ennen kuin on ensi kertaa yhteydessä myyjään. Tämän päivän menestymiseen ei enää riitä vanhojen aikojen toimintamalli, jossa myyjä oli kuningas ja vastasi pöydälle tipahtaviin tarjous- ja yhteydenottopyyntöihin silloin, kun aika oli hänelle sopiva.
On sanomattakin selvää, että digitalisaatio ja ostokäyttäytymisen muutos muuttavat tapojamme ymmärtää ja hallita liidejä.
Mikä on liidin määritelmä? Vaikka tämä voi tuntua itsestään selvältä kysymykseltä, mutta onko se sitä? Esimerkiksi yrityksen myynnin näkemys liidistä ja sen määritelmästä voi olla hyvin erilainen kuin markkinointiosastolla.
Esimerkki:
Myynti kaipaa mahdollisimman ”lämpimiä” liidejä, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yritystä kohtaan jättämällä
yhteydenottopyynnön.
Markkinointi toimittaa myynnille liidejä, jotka on kerätty markkinointikampanjan yhteydessä pidetyn arvonnan yhteydessä.
Tässä esimerkki tilanteesta, jossa näkemykset eivät kohtaa.
Jotta yrityksellä on yhtenäinen kokonaiskuva liidin määritelmästä ja liidien hallinnasta, on yrityksen hyvä määritellä koko myyntiprosessi ja dokumentoida se yhdessä.
Myyntiprosessi voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin vaiheisiin liidien näkökulmasta:
1. Kontakti
Tunnistettu kontakti. Yleisimmin esimerkiksi uutiskirjeen tilauksen yhteydessä sähköpostiosoitteensa antanut henkilö.
2. Liidi
Kontakti, joka osoittaa kiinnostusta ja antaa lisätietoja itsestään esimerkiksi lataamalla tietyn sisällön sivustoltasi.
3. Markkinoinnin kvalifioima liidi (MQL = Marketing Qualified Lead)
Liidi, joka on entistä kiinnostuneempi tarjoamastasi tuotteesta tai palvelusta. Lähettää esimerkiksi pyynnön tuotedemosta tai lataa tuoteoppaan.
4. Myynnin kvalifioima liidi (SQL = Sales Qualified Lead))
Liidi, joka täyttää yhdessä markkinoinnin ja myynnin kanssa sovitut ehdot. Nämä ovat liidejä, jotka päätyvät myynnin kontaktoitaviksi.
5. Myyntimahdollisuus (Opportunity)
Liidi, joka on kontaktoitu ja esimerkiksi sovittu tapaaminen tai tehty tarjous.
6. Asiakas
Tarjous hyväksytty ja kaupat kotiin!
7. Suosittelija
Varmistamalla asiakastyytyväisyyden ja tarjoamalla asiakkaalle lisäarvon ostohetken jälkeenkin, jotkut asiakkaista voivat jopa suositella
yritystäsi eteenpäin!
Erityisesti MQL- ja SQL-liidien osalta on hyvä tarkkaan määritellä, mitkä ovat ne sisällöt, toimenpiteet tai triggerit, jotka määrittelevät liidin ”siirtymisen”
myyntiprosessissa eteenpäin.
Epäselvän liidin määritelmän lisäksi, haasteena voi olla se, että myyntiprosessia tarkastellaan liian suoraviivaisesti, etenkin verkon osalta. Yrityksen verkkosivustolla on ehkä yhteydenottopyyntö tai tarjouslomake, joka toimii vedenjakajana.
Joko kävijä täyttää sen tai ei täytä. Väitän, että monilla suomalaisilla yrityksillä on paljon mahdollisuuksia kasvattaa myyntiään kääntämällä myyntiprosessiaan vastaamaan yhä enemmän asiakkaiden käyttäytymistä.
Jos esimerkiksi 2% sivustokävijöistä jättää tarjouspyynnön, tämä ei tarkoita sitä, että 98% kävijöistä ei ole lainkaan kiinnostuneita ko. tuotteesta tai palvelusta. He eivät vain juuri nyt ole valmiita aktivoitumaan. Siksi yrityksen myyntiprosessi ja liidien hallinta ei ole ”joko-tai” vaan ”sekä-että”. Tarjoamalla eri ostoprosessin vaiheessa oleville kuluttajille oikeanlaista sisältöä ja mahdollisuuksia konvertoitua, yrityksen on mahdollista rakentaa toimiva myyntiprosessi, jonka tavoitteena on tuottaa yhä parempia liidejä ja tätä kautta lisää liikevaihtoa.”
Hmmmm. Teksti on siis lainausmerkeissä ja nyt jäi ottamatta lähde ylös. Se löytyy helposti netissä. Tuli väliin vaipanvaihto, kuumeen lievitys ja ulkoiluttaminen, joten ymmärrän huolimattomuuteni asiassa. Täytyy vaan koittaa tutustua ja tutustua. Samalla mietin, että missähän vaiheessa aletaan oikeasti tehdä jotain.
Juna kokoukseen Tampereelle Lempäälästä minuutilleen klo 16.41 ja saapui myös ajoissa perille. Illan kokous oli todella mielenkiintoinen. Sääli, että tästä palaverista ei vaitiolositoumuksen takia voi puhua yhtään mikään, eikä kyseessä ole kuin normaali yhtiö. Liikesalaisuuksia ja kaikenlaisia ideoita vain pitää tässä kovassa kilpailun maailmassa suojella mahdollisimman pitkälle.
Tällaisissa kokouksissa parasta on ollut, että niissä on todella tarkkaan suunniteltu rakenne ja aikataulu todella pitää. Ihmiset eivät kokoonnu jaarittelemaan, ja jos sitä haluavatkin, voivat tehdä sen virallisen kokouksen jälkeen. Toki tämäkin tiimi tarjoaa sitten jossain vaiheessa vapamuotoisemmissa kuvioissa ja vapaammalla aikataululla mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia muiden porukkaan kuuluvien kesken.
Onneksi sen aika ei ollut nyt, sillä nyt oli kiire jälleen palata kotiin seuraamaan köhimisen kehittymistä. Vanhemmalla iällä pitkään jatkuneena, varsinkin luokittelultaan kuivanlaisena liidinä, se helposti johtaa keuhkokuumeeseen ja sitä kautta vierailuun ruumisarkkuliikkeessä.
Kotona kaikki oli tälläkin kertaa erinomaisessa kunnossa ja iltaan sekä yöhän valmistautuminen sujui hyvin ja päivän tarkka proteiinipitoisuusmääräkin saatiin kirjattua hyväksyttävälle tasolle.
Jossain vaiheessa Tampereen käyntiä keskustelun veteraanivirkamiehen kanssa ja ihmettelimme maailman muuttumista, kunnasta halvemman veroäyrin naapurikuntaan muuttaneelle yksinäisyydessään kiemurtelevalla suosittelin uloslähtöä asunnosta ja tutustumista uusiin, ihaniin ihmisiin, kolmannen kanssa keskustelu ei kestä päivänvaloa ja neljännen kanssa visioimme paikallishallinnon yhteistoimintaperiaatteiden prognoosia.
Edessä rauhallinen yö.
13.11., keskiviikko
25 839 euroa.
Kotona kaikki oli tälläkin kertaa erinomaisessa kunnossa ja iltaan sekä yöhän valmistautuminen sujui hyvin ja päivän tarkka proteiinipitoisuusmääräkin saatiin kirjattua hyväksyttävälle tasolle.
Jossain vaiheessa Tampereen käyntiä keskustelun veteraanivirkamiehen kanssa ja ihmettelimme maailman muuttumista, kunnasta halvemman veroäyrin naapurikuntaan muuttaneelle yksinäisyydessään kiemurtelevalla suosittelin uloslähtöä asunnosta ja tutustumista uusiin, ihaniin ihmisiin, kolmannen kanssa keskustelu ei kestä päivänvaloa ja neljännen kanssa visioimme paikallishallinnon yhteistoimintaperiaatteiden prognoosia.
Edessä rauhallinen yö.
13.11., keskiviikko
25 839 euroa.
Klo 7.21 saapuu viesti Rachelilta: ”Good morning! Here it is raining heavily right now.” Sadekausi näyttää siis Sambiassa alkaneen. Ja kun siellä sataa, sen yleensä huomaa.
Klo 7.46 saapuu sitten viesti Pellinalta: ”Emilia is unconscious she is breathing at a very slow pace:” “Oooo!!! Bad news we have found Emilia dead just now when we got up to check on her.”
Siinä sitä sitten ollaan. Emilia on nukkunut pois, samalla päättyi Isenge Clubin ura afrikkalaisena karjatilallisena. Toivottavasti sonnivasikan ensimmäiset viikot sujuvat paremmin ja saavat sen ruokittua.
Tieto asiasta tuli siis tähän nettiin vasta klo 11.02, mutta whatsupryhmässä olevat klubilaiset saivat tiedon kyllä jo klo 8.18.
Teatterimatkalla meidän olisi tarkoitus pienimuotoisesti nauttia pikkujouluateriasta epätyypilliseen tapaan. Kotona ja paikallisissa kekkereissä saamme varmaan ihan riittävästi nauttia näitä suomalaisia jouluherkkuja ja nyt voisi nauttia jotain muuta. Olen kartoittanut Hakaniemen torin ympäristöstä paikkoja ja suosittelisin Sen Chay -ravintolaa, joka on yleisöltä saanut varsin hyvän arvioinnin. Paikka näyttää olevan Erinomainen Sertifikaatti – voittaja TripAdvirosin -järjestelmässä 2017-2018. Olisiko useampi kiinnostunut nauttimaan pienen purtavan ennen teatteriesitystä? Ole hyvä ja vahvista pikaisesti. Olen sopinut, että jos meitä on riittävä määrä, ravintola aukeaa meitä varten aikaisemmin.
Onneksi saamme koko ajan elää uutisvirrassa. Nyt kun järvenpääläinen kauppias henkilökuntineen on saanut leijua hetken aikaa pilvissä voitettuaan maailman parhaan ruokakaupan tittelin, niin eikös sieltä menneisyydestä joku kaiva esille, että 19 vuotta sitten hänellä oli silloisen vaimonsa kanssa riitä. Näköjään tekstin mukaan asia on toistakymmentä vuotta sitten käsitelty ja saatettu päätökseen, mutta tokihan se kannattaa tuoda tämän hetken menestyksen rinnalla kaikkien mieleen ja pohdittavaksi. Niin inhimillistä.
Samalla tulee mieleen koulun oma 10-vuotisjuhla, jossa myös suitsutettiin monta myönteistä asiaa. Porukka oli varmaan ihan hyvillä mielin. Ei mennyt monta minuuttia juhlan jälkeen, kun eräs taho tuli ilmoittamaan, että ei sitä täälläkään aina kaikki ole oikein putkeen mennyt. Ilmoittajataho koki, että heihin liittyvää asiaa ei ollut hoidettu. Ongelmamme vain oli, että hoitamista ei ollut osattu hoitaa, kun sitä ei ollut raportoitu. Asia ei paina enää, eikä oikein silloinkaan, mutta kaikki kansanperinteessä kuvaillut heitot näistä asioista pitävät paikkansa, koska ne varmasti perustuvat kokemukseen.
“Kirkkoneuvoston kokous ke 13.10.2019 klo 18.00 pappilassa” – noin otsikoitu sähköpostimuistutus ei meinannut eilen aiheuttaa ensin mitään reaktiota, mutta kyseessä näköjään olikin vain väinämöismäinen näppäilyvirhe. Kokous onkin tänään! Sitä varten saammekin sitten ripeästi tehdä muutoksia päivän järjestykseen.
Se kokous tässä sitten kuitenkin oli ja olipa jäänyt itseltäni huomaamatta, että kokouksen alussa minulla oli alkuhartaus. Kun viestin mukaan kokous oli lokakuussa, en vaivautunut sitä tutkimaan. No, olihan siinä muutama minuutti aikaa pohtia asiaa ja päädyin ottamaan esille laulun, joka tänäkin aamuna äidin kanssa aamunavaukseksi soitettiin eli ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen” ja siihenhän on sitten kenen tahansa löytää helposti jokin eettinen, etymologinen, uskonnollinen, eettinen ja miksei vaikka liidinen selostus tueksi. Ja ihan hyvinhän se meni.
Kokouksen tärkein asia oli ehkä seurakuntapastorin viran auki julistaminen ja virka avataan 80% työsuhteena. Talous tulee olemaan tiukka ja vaikka perusteita tässä maailman ajassa kyllä olisi vaikka kuinka löytynyt, ei matti kukkarossa paljon kannata rehvastella.
Kokouksen yhteydessä minulta kysyttiin, miksi jonkun Eläkejärjestön juhlassa ei ollut paikalla kunnan edustajaa, vaikka kutsu tiettävästi oli sinne lähetetty. Minulla ei ollut asiasta minkäänlaista tietoa, mutta lupasin välittää asian eteenpäin.
Lisäksi esille tuli kunnan budjetissa jossain tekstissä näkynyt määräraha kouluverkkoselvitykseen liittyen. Minulle sitten joku puhui, että asia pitäisi tehdä virkamiestyönä, mikä tarkoittaisi varmaan sitä, että määrärahaa mihinkään konsulipalkkioihin ei tarvittaisi. Lupasin tämänkin tärkeän tiedon välittää eteenpäin. Jokainen euro, kun lasketaan, kun lasketaan.
Lento Kanarialta näyttää laskeutuneen ajallaan Helsinkiin ja sieltä sitten saattaa olla luvassa iltapalan mutustelijoita. Mukavaa, että on jotain tekemistä.
14.11., torstai
26 060 euroa.
Pitkästä aikaa, varsinaisesti oikeastaan vasta vuoden 1997 jälkeen, koki yön aikana oikein kunnolla olleensa sairaana. Jos vielä olisi ollut työelämässä, olisi edessä ollut harvinainen sairaslomapäivä. Aamulla tuli kuitenkin ystävällisen paikallispoliitikon viesti, jossa muistutettiin siitä, että meidän pitäisi mennä tarkistamaan maanantain kunnanhallituksen pöytäkirja.
Siitäkin selvisi.
Niin kuin vähitellen päivästä muutenkin.
Näköjään tänäänkin illalla on sitten luvassa kokous. Tällä kertaa kirkkovaltuusto.
Samaan aikaan olisi tänäänkin ollut joku unelmien Vesilahteen liittyvä tilaisuus kirjastolla, jonne kai olisi sitten pitänyt mennä. Väkeä oli sielläkin kuulemma noin 30, mutta en tiedä montako poliitikkoa oli paikalla. Joku väitti, että tilaisuus alkoi reilusti myöhässä ja sellaisesta en itse pidä. Omilla oppitunneillani ei ollut koskaan akateemista varttia, vaikka koulutuksen puolesta sekin olisi ollut mahdollista. Tähän onneksi tuli aika pian aamusta korjaus henkilöltä, joka myös oli paikalla. Hänen mukaansa tilaisuus alkoi jämptisti kuudelta. Hyvä, että tiedot korjaantuvat. Siksi niitä kirjaan, jotta päästäisiin totuuteen. Niitä on nyt liian monta liikkeellä. Kunta- tai seurakuntaliitos ei ole kuitenkaan mikään selvä ratkaisu. Menkää esimerkiksi Kylmäkoskelle katsomaan. Tosin sama tulevaisuus saattaa olla kaikkialla ja verrattuna vaikka Valko-Venäjään, Sambiaan ja Senegaliin, porskutamme täällä yltäkylläisyydessä.
Senegalista saapui myös joukko kuvia, ja ne todistavat, että rakennuttamamme koulu on siellä täydessä vauhdissa ja hyvä meno on päällä. Se on upea asia! Paketissa on mukana myös rehtorin lähettämä virallinen ilmoitus minulle ja tarkoitus olisi liittää rehtorikin mukaan whatsup -ryhmäänne. Täytyy tarkistaa käytämmekö hänen kanssaan asioinnissa ranskan- vai jotain muuta kieltä. Klubilaisille laitoin ainakin osan materiaalista matkaan whatsupin kautta, mutta sivuille en kyllä ihan nyt niitä jaksa alkaa siirrellä. Positiivinen tieto oli sekin, että Vietnamistakin Lam oli kovin kiinnostunut poikkeamaan maassa ihan sen matkailullisen kiinnostavuuden takia. Siis Senegalissa.
Seurakunnan kokous sujui hyvissä tunnelmissa, vaikka tiukoissa taloudellisissa ajoissa sielläkin liikutaan. Eija piti alussa viehättävän alkuhartauden. Moni varsinainen jäsen oli pois paikalta, mutta onneksi varahenkilöitä on nykyään olemassa. Rahusen Liisa sai aikaiseksi yhden kokouksen merkittävimmistä linjauksista eli kirkkovaltuuston kokoukset siirtyvät alkamaan jatkossa klo 18.
Koitin innostaa väkeä lähtemään jumalanpalvelukseen Narvan rukoushuoneelle silloin siellä oli meidän teemaamme liittyvä kolehti, huonolla menestyksellä. Siksi en tässä viitsi alkaa muistuttaa piispantarkastusvuoteen liittyvästä jumalanpalveluksesta adventtisunnuntaina 1.12.2019 klo 10 kirkossa. Piispa puhuu ja tilaisuudessa on muutakin normaalista poikkeavaa toimintaa.
Kotiin tullessani sain palautetta myös kirjastolla pidetystä Unelmien Vesilahti – deittauksesta, mutta en nyt jaksa alkaa sitä purkaa.
15.11., perjantai
26 281 euroa.
Olo alkaa olla selvästi parempi. Syytä oireiluun ei oikein löydy, sillä en kirjaa omalta osaltani suuhun laittamisiani gramman ja proteiinin tarkkuudella niin kuin äidin osalta. Syyt voivat olla toki henkisiäkin ihan niin kuin silloin 4.6.2018 klo 8.15.
Vuoden harmain päivä, huominen teatterimatkamme Helsinkiin lähestyy, ja täällä kotona väki muuttuu entistä iloisemmaksi. Ylösnousu oli tänään aikaisempi, koska käymme todella tehokkaalla pesulla ennen kuin kotisairaanhoito lyhyesti piipahtaa paikalla aamusta. Silloin jälleen saamme silmämääräisen vahvistuksen siitä, onko proteiinipainotteisuuden lisääminen ollut vaikuttavaa vai ei.
Rouva tunsi varmasti itsekin kehossaan tarpeen kunnolliseen vesihierontaan ja iloiselle mielellä siirryimme lämpimän veden hierottavaksi. Lopputuloksesta: iloisesti hymyilevästä ja NutriDrink´iä juovasta äidistä! Aiemmin nautimme jäätelöä saunan/pesun päätteeksi, mutta nyt lievän yskäkauden aikana olemme jättäneet jäätelön vähemmälle.
Lohen noutomatkalla huomasin vielä viestinnän seasta kommentin, jossa todettiin, että eiliset yhdistysiltamat olivat olleet hyvät. Näin se on mielenkiintoista. Ihmiset näkevät asiat eri tavalla, tai ihan eri tavalla, mistä sitten johtuukaan. Erilaisia perusteita olisi helppo alkaa laittaa listaan, mutta mitä se tässä auttaa. Tämä kaikki vain tuo esille sen, miten vaikeaa päätöksenteko ja sen pohjaksi käytettävän aineiston arviointi ja arvottaminen voi olla. Silti väitän, että liian helppo vaihtoehto on se, että annetaan asiat isomman kunnan tai yhteisön hoidettavaksi,
Ruoka on viimein saatu varattua Helsingin pikkujoulumatkallemme. Palvelu pyritään hoitamaan niin, että teatteriin siirtymisemme onnistuu hyvin juoksematta. Tämän muutenkin ympäristöystävällisen matkamme merkeissä moni meistä saa uudenlaisen kokemuksen tämän vietnamilaisen ravintolan vegaaniaterian merkeissä.
Jo tässä vaiheessa kaikille iloista porukkamme pikkujoulumatkaa. Kiva, että niinkin moni klubilaisista pääsi mukaan viettämään aikaa yhdessä ja nauttimaan yhdestä teatterimaailmamme projektistä, josta puhutaan vielä pitkään. Ja itselleni on ihan mukava asia, että lavalla pääroolissa on entisen Vesilahden yläasteen oppilas Sonja Pajunoja.
Juuri laitoin matkaan seuraavan viestin kunnan tekniseen toimeen:
Tausta:
2. eläkeläisten käsityökerhot,
3. eläkeliiton käsityökahvila,
4. torstaitupa (ohjaava paikalla, yhteislaulua, bingoa)
6. eläkeliiton päivä (perjantaisin)
Tätä päivää on markkinoitu ”vuoden harmaimpana” päivänä. Silloin kun tälle päivälle osui tämä pikkujoulumatkamme tuosta päivän erityisluonteesta ei ollut tietoa. Erään klubilaisen toive päiväesityksen valitsemisesta ehkä kertoi kuitenkin joidenkin tuntemuksesta vuoden ajan pimeyden osalta.
Tähän juhlaan ihmisillä oli hyvin aika varata paikkoja, sillä ilmoitimme pikkujoulusta jo kesällä ja ensimmäiset junapaikatkin on varattu 7.8.2019. Ihan mukavankokoisen ryhmän saimme lähtemään mukaan klubin teeman mukaisesti viettämään ajoittain mukavaa aikaa myös yhdessä. Nyt tällä’ tavalla, viimeksi jumalanpalveluksessa.
Jos ymmärsin Ivanin viestin oikein, jos hänen reissunsa työn ja opintojen osalta onnistuu Suomeen joulukuussa, hän kutsuu jumalanpalveluksessa paikalla olleet klubilaiset venäläistyyliseen illanviettoon asianmukaisine särpimineen. Tarkoittaakohan se vodkaa? No, jos muistan paikalla olleita ihmisiä oikein, ei sekään tarjottava ihan harakoille (pica pica) menisi. Venäläistyylinen marozhnaya kylmän vodkan kanssa on aika kulinaarinen herkku.
Hypättiinpähän taas asiasta toiseen, mutta sellaista se elämä on. Tavoitteena on kuitenkin saada mahdollisimman monipuolisesti porukkaa koskevia viestejä perille.
Aloitimme kotona aamun klo 1.20 laittamalla lasiin valmiiksi 1 mg pore-Panadolia tarjoilemalla sen äidille. Toimenpiteellä varmisteltiin edessä olevan päivän sujumista mahdollisimman mallikkaasti sinä aikana, kun itse olen poissa kotoa. Äiti ymmärtää hyvin, että pieni paussi tekemisissä on minullekin ihan hyvästä ja siskoni Tampereelta oli jälleen lupautunut pelastajaksi. Pelastajaksi lähinnä kissojen kannalta, sillä ulkoiluttamisrituaalien toistumisen katkeamatta on tärkeää yhteistyökumppanien kannalta.
Diamniadiostakin on saapunut uutta tietoa ja viittaus siitä, että kylän yläkoulun rehtori olisi ihan mielellään mukana tässä Isenge Clubin whatsup -ryhmässä. Sinänsä upea juttu! Ajatella esimerkiksi tilannetta, jossa olisi Suomessa koulu, jossa opiskeltaisiin myös ranskankieltä, miten poikkeuksellisen ja erinomaisen lisämausteen tällaisestakin aktiviteetista saisi kaiken kaikkiaan kielenopetuksen ja ylipäätään elämän monimuotoisuuden oppimisen kannalta. Toivottavasti tätä kauttakin useampi ihminen kiinnostuisi myös Senegalin asioista, sillä nimenomaan sivistyksellisellä toiminnalla voitaisiin siihen suuntaan purkaa hieman paineita siitä, että hyväkuntoiset, nuoret miehet eivät kaikenlaisten laittomienkin keinojen avulla pyrkisi saapumaan tänne Eurooppaan hyvinvoinnin perässä. Hyvinvointia ei ole vain raha, rikkaus ja runsas romu vaan elementit, jotka löytyvät myös Senegalista. Nyt vain on meneillään voimakas liike, joka ajaa ihmisiä nauttimaan elämän antimista nopeasti ja itsekkäästi.
Katsotaan, miten tässä aika riittää koittaa kaikkia tekstejä kääntää ranskaksi. Toivon, että sieltä Saksan päästä kieltä hallitsevien osalta ajoittain löytyisi tähän apua.
Muutaman kerran elämässä on kohdalle sattunut tilanne, että yhteiskuljetusta on minullekin tarjottu. Niin tälläkin kertaa, kiitos siitä. Siksi kotona oli hyvin loppuun asti suorittaa Selman kanssa tankkausta ja järjestelyjä mm. mielenkiintoisen ohjelman suhteen siirtoajaksi ennen kuin Tampereen siskoni pöllähtää paikalle.
Lääkkeet, aamumustikkapuuro, toisen siskon valmistama vahva aroniamehu, annos NutraDrink 120 ml ja alku pehmeää rahkaa, johon on lisätty sinkkiä ja D-vitamiinia tuli nautittua kuin ennalta kirjoitetun ohjelman mukaisesti ja äiti oli valmis jäämään odottamaan edessä olevaa iltaohjelmaa hyvillä mielin. Lämpimin ajatuksin hän lähetti myös matkaan ison ruusupuskan toimitettavaksi klubilaisten puolesta Helsinkiin ja teki sen oikein iloisella mielellä, sillä oman sängyn viereen jäi suuri kimppu raikkaita elämänmakuisia isoja, keltaisia ruusuja.
Hyvissä ajoin saavuimme Lempäälän asemalle, eikä tässä vaiheessa aamua ollut edes vaikea löytää parkkipaikkaa. Junamme IC140 saapui aikataulun mukaan ja lähti klo 9.18 ja löysimme vaunusta 5 muita jo Tampereelta kyytiin nousseita.
Useimmille tällainen tapa lähteä teatterimatkalle oli uusi. Useimmiten matkataan bussilla kotikyliltä ihan teatterin portille asti. Me tulemme jatkossakin aina mahdollisuuksien mukaan turvautumaan enemmän raiteisiin, jos vain mahdollista. Juna oli varsin täynnä ja ravintolavaunustakin oli ostosten kanssa viisaampaa palata paikalleen työskentelyhyttiin.
Perillekin saavuimme ajoissa klo 10.54. Miten siitä sitten eteenpäin?
Päädyimme valitsemaan metron käyttämiseen siirtymisessämme Hakaniemeen, sillä lounaspaikkamme sijaitsi lähellä metroasemaa. Metrolippujen hankkiminen kävi nopeasti, joillakin oli jopa tosi kätevä HSL-sovellus puhelimessaan, jolloin parilla napsautuksella tarvittava lippu oli puhelimessa. Matka sujui muutamassa minuutissa, kun se kävellen olisi vienyt reippaasti liikkuen 30 minuuttia ja bussillakin 12 minuuttia.
Ruokapaikkamme valinnan eteen olimme käyttäneet aikaa, sillä osallistujien joukossa on monia, joilla makuhermot vielä toimivat. Klubimme kansainväliseen luonteeseen ja itäyhteyksiin vedoten oli luontevaa varata paikka vietnamilaisesta ravintolasta.
Olimme saaneet ruokaehdotuksen edellisenä päivänä sähköpostiin ja sitten junassa teimme valintamme. Se oli helppoa, sillä ilmoitetut nimikkeet eivät kertoneet meille juuri mitään. Sieniallergikko tosin osasi välttää sitä ruoka-annosta. Olin kuitenkin saanut Hanoista Lamin kommentin paikasta netissä esillä olevien tietojen perusteella ja palaute oli yllättävän myönteinen. Ja Lam ei tyhjästä lässytä.
Valitsemamme ruoka-annokset olivat:
Pho-keitto,
Lasinuudeli,
Udon ja
kookospohjainen erikoisannos.
Hakaniemessä SAK:n korttelissa olivat meneillään aikamoiset peruskorjaustyöt ja ihan vain alueella vieraillen emme olisi koskaan osanneet päätyä tähän ravintolaan. Reitti oli uskomattoman kiemurainen, mutta se kierto kannatti.
Paikka siis ei normaalisti olisi vielä tähän aikaan klo 11.30 auki, mutta yrittäjä ymmärsi, että maksavaa ryhmää ei kannata torjua. Ystävällinen tervehdys sisään astuessamme, kaikki oli paikalla valmista ja ruokailu voi alkaa.
Tällaisiin ravintoloihin olemme ehkä enemmänkin tottuneet Pariisissa ja muissa maailman suuremmissa kaupungeissa. Jokainen neliö oli hyödynnetty ja esimerkiksi alkuvaiheessa tuntui, että eihän ravintolan wc-tilaankin löydy reittiä ahtaan kujan päätteeksi, mutta sieltä se siisti tila lopulta löytyi. Käsihygienia tänä pöpöjen aikana on hyvin tärkeä.
Kovin pitkää aikaa ruokailuun meillä ei ollut: teatteriesitys alkaa klo 13 ja sielläkin olisi hyvä olla paikoilla ajoissa ja joku toivoi voivansa sielläkin virkistäytyä ennen esitystä joko wc-käynnillä tai kuohuviinillä.
Ruokien saavuttua pöytiin alkoi sieltä sun täältä kuulua erikoisia kommentteja: tämä ruokahan on todella hyvää, maukasta ja riittoisaa. Ennen ravintolatilaan astumista joku saattoi epäillä edessä olevaa sen takia, että ravintola on vegaani.
Todellakin hyvää ruokaa ystävällisen palvelun kera. Kukin saa syyttää itseään, jos meni lisäämään annokseen pöydässä olleita tulisi mausteita.
Tänne palaan varmasti!
Klo 12 maissa aloimme olla valmiita ja samalla saimme kokea, että sana tämän ravintolan ruuasta on näköjään kiirinyt. Kun aukioloaika lähestyi , oven taakse alkoi kerääntyä väkeä ja poistuessamme, paikka oli lähes täynnä.
Kiitimme ja laitamme vielä perästä kirjallisen kiitoksen.
Sitten piti siirtyä Helsingin kaupunginteatteriin. 5 minuutin matka sujui hyvin kävellen mukavan pirteässä säässä.
Teatterilla oli poikkeuksellisen paljon katsomossa myös lapsia. Olimmehan tulossa katsomaan H.C.Andersenin maailman kuulusta merenneitosadusta tehtyä viihteellistettyä versiota. Ennakkotietojen ja arvostelujen perusteella odotettavissa olisi jotain ainutlaatuista, häikäisevää, ennenkokematonta Suomessa, kalliilla rahalla rakennettu teatteritaidetta.
Viime vuosina olen melkein aina teatteriesityksessä torkahtanut kesken esityksen. Näin eräs paikalla olija oli nähnyt minulle käyneen myös Tampereen Teatterin Sademiehen -esityksessä. Muistan samaa oireilua jo 1980-luvulla Pekka Kähärällä balettiesityksessä Pietarin kunnianarvoisassa baletissa. Sitä sattuu, mutta se ei välttämättä tuhoa elämystä.
Esityksen toteutus todella on jotain ainutlaatuista ja oletettavasti esitys pyörii Helsingissä vielä ensi vuodenkin, sillä noille miljoonasatsauksille täytyy saada katetta, eikä se varmaan ole vaikeaa, sillä esitykset ovat loppuunmyytyjä.
Meille tietysti ole tärkeä nähdä lavalla narvalaislähtöinen Pajunoja Sonja. Ohjelmalehtisessä tosin aloitettiin suoraan, että pääroolissa esiintyy helsinkiläinen Sonja. Meille hän kuitenkin on aina vesilahtelainen.
Kaunista oli Sonjankin laulu. Vaikuttava oli myös lapsiroolissa esiintynyt Alek Tuominen ja Tuomas Uusitalo kokkina. Kuulin ryhmästämme useamman todenneen tuijottaneen tiiviisti Mikko Vihman (kuningas Triton) muskeleita, ja ryhmämme liikunnallisin oli varmasti tietoinen siitä, että nuo muskelit eivät olleet aidot. En tiedä, mutta kokonaisvaikutelmaan tuolla epätietoisuudella ei ole suurta vaikutusta.
Lehtien kritiikkejä kun lukee, huomaa, että niissä osataan arvioinneissa päästä ihan tuolle muskeliarviointitasolle. Alkuperäinen Andersenin satu oli muistaakseni paljon traagisempi ja tarina päättyi merenneidon itsemurhaan ja se mitä merenneito erityisesti tavoitteli oli ihmisen kuolematon sielu. Yleisön näkökulmasta tämä tasapäistetty ja modernisoitu versio oli varmasti mukavampaa seurattavaa.
Esityksen päätyttyä hämmästelimme hieman sitä, että esiintyjiä ei hyppyytetty näyttämönreunalle monta kertaa. Siihen saattoi olla syynä se, että Ariel oli pienten katsojien ja miksei suurempien tavattavissa näyttämön edessä heti esityksen jälkeen. Kukat kulkeutuivat hänelle perille omia reittejään.
Rauhallisesti ja sujuvasti teatteri tyhjeni tyytyväisen oloisista katsojista.
Valtaosa meistä suuntasi läheiselle metroasemalle ja siitä suoraan rautatieasemalle. Aikaa ei jäänyt yhtään liikaa sillä klo 13 alkanut esitys oli saanut ajan kulumaan jo klo 15.36 asti saatuamme vaatteet narikasta.
Rautatieasemalla moni meistä kruunasi vielä pikkujoulumatkansa R-kioskin herkullisella 2 euron hodarilla. Suosittelemme kaikille!
Tällä reissulla ei hoilattu joululauluja, ei pauhattu Afrikan kurjuuden puolesta. Jos jokainen mukana oleva jäsen ei ymmärrä yhteenkuuluvuutemme perustetta, sille ei voi mitään. Näitä sivuja seuraamalla pitäisi pysyä kärryillä kokonaistilanteesta Afrikan kohteissamme. Tällä hetkellä ei ole mitään akuuttia hätää, mutta silti valmistaudumme tulevaan esimerkiksi 27. Suurien Joulumyyjäisten kahvila- ja ravitsemuspalvelujen hoitamisella sunnuntaina 15.12.2019 ja 4.7.7.2020 Stadtfestin toiminnoilla St Georgenissa Saksassa. Se osallistuu, joka kykenee.
Katsoimme aamulla vaihteeksi ennen aamutoimien alkamista terveyden muutamia numeraaiisia tietoja ja varsinkin 148 70 61 kertoi oikein myönteistä tietoa kokonaistilanteesta.
Muutenkin yö näytti olleen rauhallinen, eikä yskimisen takia tehty mitään kirjattavia toimenpiteitä. Sekin näkyi sitten aamulla muissa numeroissa.
Hyvä!
Vettä tuli jossain vaiheessa oikein kunnolla ja se vähensi muiden talon asukkien halua lähteä ottamaan happea ja jäljittämään vielä vapaina olevia hiiriä.
Poikkesin noutamassa viimeiset Prisman avajaistarjoukset, joita sai vain 1 kpl/asiakas ja lisäksi pienen syntymäpäivämuistamisen henkilölle, joka ei saapunut juhlimaan Kylmäkoskelle kimppajuhliin hyvän ruuan merkeissä. Juhlakalu ei tänäänkään ollut paikalla, mutta onneksi kakulle löytyi käyttöä. Hyvää syntymäpäivää, kun se vihdoin tällä viikolla koittaa. 69 alkaa olla jo ihan kunnon luku iän osalta.
Kotiin palatessa alkoikin tapahtua. Ahvenmaalta on tiedusteltu, miten sieltä voisi osallistua Senegalin Diamniadion koulun tukemiseen. Suomen päästä tällaisia kysymyksiä ei olekaan kuulunut sen jälkeen kun saimme yläkoulun kylään rakennetuksi. Kuten olemme ihan viime päivien tietojen perusteella voineet havaita, valtion koulu toimii kylässä mallikkaasti ja opettajista puuttuu enää liikunnan opettaja.
Nyt sitten selvittelemme, miten tuolta saarelta voisi alkaa meidän kauttamme ottaa avustamiseen osaa. Mamadou tiedustelee koululta, mitkä ovat siellä lähiaikojen merkittävimmät odotukset koulun kehittämishankkeiden osalta. Sitten voidaan tehdä erillinen suunnitelma ja tuolta Ahvenanmaalta voidaan heidän niin halutessa koota varoja Senegal-tilin kautta. Toki voimme alkaa pitää kokouksiamme myös Ahvenanmaalla, ihan niin kuin on tarkoitus pitää myös St Georgenissa ja Pietarissa Venäjällä.
Näitä viestejä pitäisin erityisen positiivisina liikkeinä. Työmme on todella maailmalla havaittu.
18.11., maanantai
26 944 euroa.
Tällainen kiitos tuli toimitettua lauantaipäivän ruokapaikkaamme. Toivottavasti kaikki mukana olleet ovat viestin sisällöstä samaa mieltä:
Varhain maanantaiaamusta voimme toimittaa perille Helsinkiin heti kauniin vietnaminkielisen kiitoksemme vaikuttavan lounaskokemuksemme muistoksi. En nyt ala näitä kääntää, sillä kaikilla teillä on aikanaan ollut mahdollisuus alkaa tutustua myös Vietnamiin – kiertomatka, joka ei sillä hinnalla ja palveluilla toistu enää koskaan – ja vähintään Lamiin, silloiseen Hanoin yliopiston dekaaniin, joka useamman kerran vieraili myös luonamme. Nyt tuon Ahvenanmaan ja aikaisemman Senegalin yhteydenoton perusteella tässähän saisi ryhtyä kielenkäännöstoimistoksi, mutta yhtä lailla kaikilla jäsenillä, varsinkin jo vapaaherruuden saavuttaneille eläkeläisillä, joista osa kipuilee yksinäisyyttään kotona, on mahdollisuus aloittaa kielenopiskelu. Siinä vain tietokone auki ja matkaan. Ei vietnamin kielikään niin vaikeaa ole; se sentään kirjoitetaan ymmärrettävällä tavalla. Com on! On muuten kiitos.
Äidin osalta kotisairaanhoidolla oli taas erinomaista kerrottavaa: iho hoituu erinomaisesti normaalikuntoon, ja koska lääkkeitä ei ole käytössä, tärkeimpänä asiana tervehtymisessä ovat monipuoliset ruokailutottumukset.
Hyvien uutisten jälkeen ajattelin piristää itseäni poikkeamalla Narvassa ihan vaan kertomassa lounaskahvilayrittäjälle, että kasvatustyömme Narvan seudun alueen asukkaiden totuttamisessa aasialaiseen ruokaan on ottanut aimo annoksen eteenpäin lauantaisen matkan yhteydessä. Toki teatteriseurueestamme iso osa oli Narvan vaikutusalueelta, koska olihan pääosan esittäjänäkin varhaisessa lapsuudessaan tapsutellut näillä kulmilla. Paikalla olijoista kyllä eläs rouva totesi, että kyllä täällä on jo salakavalasti alettu avartaa ihmisten makuaisteja monipuolistamalla ruuissa käytettävien mausteiden valikoimaa. Hitaasti hyvä tulee varmaan tässäkin projektissa.
Sain lisäksi täydennystietoa toimitettavaksi eteenpäin kuntaan koskien tilatarpeita kolmannen sektorin toimijoille Narvassa. Mielenkiintoisia luonnehdintoja asioista ja ihmisistä, ihan sellaista perinteistä maalaisdraamaa.
Huomiseksi pitää valmistella kiitostilaisuus henkilöille, jotka mahdollistivat osallistumiseni lauantain ainutlaatuiselle teatterimatkalle Helsinkiin.
Mitä pallo kertookaan tulevasta? Onnellista lomaa!
Ohessa näkyy Rachelille Johannesburgissa annettu paperi, jonka perusteella hänelle oli sanottu, että paluulento on kunnossa.
Klikkaa tähän lisätäksesi tekstiä. Kerro hieman vaikkapa itsestäsi, harrastuksistasi ja työstäsi.