Todella dramaattinen kuva: Tietotekniikkakoulutus Isengessä on käynnistynyt. Kuvia on monia, mutta en ehdi niitä nyt ladata.

Kyllä sitä ihan kotipihassakin viihtyy näitä näkyjä katsellessa!

Videota ei löydy

Aurinkoinen kiitosryhmä Saaristomerellä 29.12.2018 klo 13.12.

Pitäisikö meidän nyt vuoden vaihtuessa maksaa taas klubin jäsenmaksu.

Tänään sunnuntaina 4.2.2018, kun ulkona on -15C, emme tappele sisällä ja saimme varmistettua senkin, että talon isännällä on nyt meille aikaa. Tietokone on käyttökiellossa.

Lahjoituksen luovuttajat ja vastaanottajat Gofore Oy:n pääkonttorissa Tampereella 13.9.2017.

Taas vaihteeksi hieman ramasee -siispä lepoa!

HAPPY DAYS ARE HERE AGAIN

UUSIMMAT TEKSTIT LOPUSSA - RULLAA LOPPUUN / NEWEST TEXTS IN THE END -ROLL ON!

16.07., tiistai

Sataa. Se takaa kotona rauhallisen aamun. Nyt sitten viimeinen aamulähtö mukanani 325 gr (brutto) mustikkasurvos ja Aamulehti huoneen 15 paikalla 2 lepäävälle potilaalle. Jotenkin epätodellinen olo.

Huoneessa 4 oli oikein iloinen vastaanotto. Äiti lepäsi sängyllä plakaatti käsissään, jossa on mainittu, että tänään mennään kotiin. Aamutoimet sujuivat reippaasti ja sovimme tapaavamme taas kotikyydin saapuessa lounaan jälkeen. Menen paikalle katsomaan, ettei tämä kolmannen evakkomatkan viimeinen vaihe ole liian dramaattinen. Auton tarkka kellonaika on sovittu ja tämä virkailija Pirkkalassa oli kyllä sellainen, että olen varma, että asia toimii minuutilleen. Mukaan sain vielä erän tässä tilanteessa mahdollisesti tarvittavia vaippoja.

Olipa taas mukava käynti, eikä lainkaan epätodellinen olo. Leppoisalla tuulella oltiin myös huoneessa 15.

Kotimatkalla täydennystä varastoihin, jotta lähipäivät selviämme, sillä nyt ajelut tulevat radikaalisti vähenemään. Ja oikeastaan, mikä juttu tämä oli! Näillä 42 matkalla kilometrejä kertyi 1197 ja se on melkein sama, mitä kertyy yhden viikonlopun huvi-, koulutus-, kasvatuskäynnillä Latviassa. Asiasta ei siis kannata tehdä numeroa. Olisi ollut kaikille helppo nakki.

Viimeisen kerran saavuin Pirkkalaan klo 11.28 ja edessä oli valmistautuminen kotiinlähtöön. Ensin nautimme lounaan ja annoksen kotijuustoa. Kaikki tuli nautittua viimeistä murua myöten. Sitten äitiä alkoikin ramaista, eikä silloin kannattanut harkita vaatteiden vaihtoa. Sairaalakamppeissa voi ihan hyvin matkata kotiin paaritaksilla ja heittää vaan viltin päälle.

Sain mukaani terveydentilaa koskevat aineistot ja erikseen pusseissa lisälääkkeet jaettavaksi siihen asti kun ne saadaan laitettua apteekista tuleviin jakelupusseihin.

Taksi saapui paikalle minuutilleen, mikä lienee nyky-Suomessa harvinaista. Vauhdilla tapahtui siirto paaritaksin sänkyyn ja matka alkoi. Samaan aikaan huoneeseen saapui seuraava potilas toipumaan.

Ajoin edellä omalla autolla omasta mielestäni aika vauhdikkaasti, mutta taksikin oli pihassa heti, kun olin saanut siirrettyä kissat suojaan siirto-operaatiolta. Kirkas auringonpaiste häikäisi äidin silmät paarin liukuessa ulos autosta. Parempi se kuin kova kaatosade. Sänkyyn siirtäminenkin sujui reippaan taksinkuljettajan avulla vinhasti. Ei se äiti heti kauheasti ilakoinut siitä, että nyt sitä sitten ollaan taas kotona. Huomasi kuitenkin vieressään heti jotain tuttua – valkoiset helmet ja tivasi heti, missä ne mustat ovat. Valitettavasti ihan heti minulla ei siihen vastausta löydy. Saattavat olla robotti-imurin sisuksissa, jos ovat jossain pudonneet lattialle. Kuljettajamme sattui olemaan yrityksestä, joka aikanaan oli osa Juha Lehtimäen yritysrypästä. Kun oli sanonut, että kyyti oli melkein naapurista, Lehtimäeltä. Silloin äiti muisti Saida Lehtimäen. Juha taitaa olla pojanpoika, eikä yritys kai tällä hetkellä olekaan osa Juhan yhtiöitä vaan vaihteeksi Kapon konsernissa. Kuka noista tietää, Kyytioli kuitenkin erinomainen.

Ajattelin, että nyt kaikessa rauhassa lepoa tällaisen raskaan autokuljetuksen jälkeen. Sovimme, että itse menen kissojen kanssa ulos ja äiti koittaa levätä.

Kun välillä poikkesin  sisällä, kuulin huoneesta laulua. Siellä oli menossa kotimainen elokuva ja äiti lauloi aina välillä Leif Wagerin mukana

”Sua vain yli kaiken mä rakastan, sinä taivaani päällä maan 
Minä maiset murheeni unohdan sinisilmiis kun katsoa saan
Ylin riemuni oot mitä toivoisin sä kun istut mun rinnallain 
Olet kaikkeni aarteeni kallehin, olet onneni unelmain”

ei toki kaikkea, mutta osia ihan selvästi. En häirinnyt enempää vaan hain itselleni Americanon ulos. Kun olin palauttamassa kuppia takaisin, kuulin huoneesta kysymyksen ”Eikö täällä ole tarjoilua lainkaan?”

Sisään tullessa oli nautittu vain tilkka vettä. Kysyin, mitä nyt saisi olla? Luettelin vaihtoehtoja ja vastauksen arvaaminen ei ollutkaan vaikeaa: ”Jäätelöä!” Sitä ei ollutkaan kolmeen viikkoon saanut maistaa.

17.07., keskiviikko

Jutun aihetta kyllä on, mutta aika on vähän tiukalla. Hyvää kannattaa odottaa!

Yö sujui talossa rauhallisesti. Minulla ei ole mitään havaintoa sen paremmin äidin kuin kissojenkaan liikkeistä tai tekemisistä. Aamulla Nöpö nukkui rauhallisesti Selman viereisellä vuoteella ja kummatkin ilmaisivat omalla tavallaan hyvän huomenen tervehdyksen.

Outoa tässä on se, että sai itsekin nukkua klo 7.30 asti, ja kolmen viikon ajan olin siihen aikaan jo matkalla joko Valkeakoskelle tai Pirkkalaan. Nyt ehti ensimmäisen kerran kolmeen viikkoon selailla/lukaista lehdetkin aamiaisen kera. Jopa Aamulehdessä oli jälleen laajaa uutisointia Vesilahdesta ja ihan myönteisten juttujen merkeissä. Hyvä! Onkohan Narvan torilla seisomassa vielä se auto, jota on pitkiä aikoja toivottu siirrettäväksi siitä pois.

Äiti alkaa vähitellen uskoa, että hän on kotona. Toin sängyn viereen hänen tekemänsä ison tekstiilityön olohuoneesta ja se alkoi hieman vakuuttaa. Muuten huone näytti hieman erilaiselta kuin ennen, kun nyt on tarvinnut raivata tilaa pyörätuolille ja putoamissuojalle.

Istuessani pihalla aamun toisella kahvilla sain mielenkiintoisen viestin:”Meidän lantalasta saisi käydä hakemassa hyvin palanutta hevosenkakkaa lannoitteeksi. Ei ehkä kuitenkaan huikea vetonaula ja mainosta meidän kylälle”. Sain lisäksi vinkin, mistä osasta lantalaa löytyy kaikkein parhaiten palanutta tuotetta ja olen sitten ilmoitettuina kakan hakuaikoina olla paikalla välittämässä tämän viestin varsinkin kaikille isengeclubilaisille. Kakkaa siis saavat tulla hakemaan kaikki ihmiset. Ei varmaan tarvitse laittaa mitään supermarkettien kaltaista rajoitetta kakan noutamisessa, kunhan nyt kukaan ei tule paikalle kuormakauhaajalla businesta aloittaakseen. ”Tyhjätty viimeksi 2017, minkä jälkeen alettu täyttää. Kuivikkeena ollut olkipelletti eli jauhettua olkea puristettu pelleteiksi helpomman käsiteltävyyden ja säilytyksen vuoksi. Maatuu nopeasti.”

Tervetuloa kylään -tapahtumapäivän aikana lauantaina 20.7.2019 laadukasta hevonkakkaa on noudettavissa osoitteesta Peltosaarentie 9 klo 10-14 Mantereesta. Omiin astioihin ja omin voimin! Viestiä voi hyvin laittaa eteenpäin.

Lisäksi sovimme Malkakorven perheen kanssa, että perheen nuoret businessmiehet pitävät tuossa Mantereentiellä Isenge Clubin vuositapaamispäivänä su 28.7.2019 klo 14-15.30 Soft Drink Juice Bar´ia kaikille janoisille siltä varalta, että Venäjältä tuohon tapaamiseen matkaavan ryhmän kulkemisessa ja muutenkin on kiva nähdä, kun pienet lapset alkavat kokeilla siipiään yritysmaailmassa! Pikku rahaa mukaan mehubaarissa vierailua varten! Kiitos!

Aika on kulunut oikein hyvin, vaikka en ole välillä ajanutkaan noin 60 kilometrin kertamatkaa Pirkkalaan. Ajoa kertyy kuitenkin siitä, kun paljastuu, että pieni muutos lääkejakelussa toteutuu hallinnollisten prosessien takia vasta 31.7. alkaen ja Pirkkalasta ystävällisesti mukaan annetut Amlodipin 5 mg lääkkeet eivät ihan riitä siihen asti. Kotisairaanhoito havaitsi, että paikallisella lääkärillä on jäänyt painamatta ohjelmistossa jotain täppää, eikä lääkejeluun tarkoitettu lääke ole vielä suljettu apteekkiverkossa ja sen takia sitä voisikin vielä ostaa. Normaalisti lääkejakeluihin varatut lääkkeet eivät ole apteekeista ostettavissa. Siitä sitten pikaisesti Lempäälään apteekkiin. Miten tämä on mahdollista? Äiti on yksin kotona Nöpön hoidettavana sen ajan. Meille on vuosien myötä kehittynyt viestintäjärjestelmä, joka ei ole vielä kertaakaan pettänyt. Valmistelin asiaan liittyvän viestin ja kuten ennenkin, äiti otti sydämenasiakseen paperi kädessä toimia niin kuin siihen on kirjattu.

Apteekissa sain loistavan palvelun farmaseuttiopiskelija Mäkisen toimesta, mutta asia oli kuitenkin niin monimutkainen, vakituistenkin joukosta paikalle jouduttiin hakemaan oikea apteekkihakkeri. Sain lääkkeet ja maksoin reilut 2 euroa, Jotain sitä saa vielä halvallakin, pääosin meidän veronmaksajien ansiosta.

Aloin äidin kotiinpaluusta alkaen kirjata kaikki toimenpiteet ylös, että sitten vuosikymmenten kuluttua ei kukaan erehdy osoittelemaan sormella, että joku päätöspöytäkirja tai oksennuspussin vaihtaminen on jäänyt hoitamatta.  Seurasin näinä viikkoina merkintöjen kirjaamista ja pystyn väittämään, että kirjaaminen tulee olemaan käytännön asioiden tasolla tarkempaa kuin aiemmin. Happisaturaatiota tässä on vaikea selvittää, mutta ilman sitäkin on pärjättävä.

Aluksi etenemme vaippojen kanssa ja tavoitteena on palauttaa niitä inhimillisiä perustoimintoja äidin voimien mukaan. Tänäänkin hän ilmaisi tarpeensa päästä vessaan, mutta ymmärsi sen, miksi nyt jonkin aikaa sotkemme oikein kunnolla paikkoja näiden vaippojen kanssa.

Ritva-sisko poikkesi pikakäynnillä ja kyllä tällaiset pikapyrähdyksetkin näyttävät tuntuvan mukavilta. Parasta on se kun ei aleta vatvoa historian vaiheita Lapin sodan jälkimainingeista Paasion sosialidemokraattisen hallituksen perustamiseen vaan eletään siinä hetkessä. Siitä saattaa saada aikaiseksi ihan jonkun keskustelun poikasenkin, mutta se vie aikansa ja sitä ihmisillä harvoin on.

Seuraavaksi poikkesivat piristämään Tiina Reima-poikansa kanssa. Reima otti tunnollisesti hoitaakseen Nöpön ulkoilutuksen ja pitkästä aikaa Nöpö oli ihan omatoimisesti halukas palaamaan sisälle. Tiina kierrätti meidät myös Mutkalan lenkin ympäri, ja hän kertoi Reimallekin omia muistojaan lapsuudesta näillä kulmilla vierailleessaan.

Olen koittanut saada selville eri luottamushenkilöiden kautta, kuinka paljon Pirkkala laskuttaa Vesilahden kuntaa siitä, että vesilahtelainen käyttää terveyskeskussairaalapaikkaa. Siitäkin pitää tehdä tarkkaa laskelmaa, sillä valittuna puolueen ehdokkaista suurimman äänimäärän saaneena valtuutettuna pitää kuitenkin olla kiinnostunut tuosta talouden kokonaisuudestakin.

Kaiken lisäksi tuota taloudellista säästöä minuutti minuutilta nakuttava potilas tuntuu itse olevan taas kuin elämänsä alussa. Silti muistamme, että ne samat vanhat vaarat siellä edelleen vaanivat ja voivat iskeä kska tahansa. Jokatapauksessa kannattaa iloita jokaisesta hetkestä, kun tuntuu hyvältä ja on aihetta olla kiitollinen.

Illalla tuli myös ilahduttava soitto: yläasteen oppilas 1990-luvulta tiedusteli, miten hän voisi toimittaa koulutarvikkeita Isengeen toimitettavaksi. Hänen lapsensa on aikanaan päässyt käymään Sambiassa, kun toteutimme Opetushallituksen hanketta. Tuntui todella mahtavalta. Suurin osa paikalla käyneistä yleensä unohtaa kohteen ja suuntaa mielenkiintonsa muualle.

 

18.07., torstai

Todella rauhallinen yö. Ei minkäänlaista omaa untani häirinnyttä toimintaa talossa tai sen ulkopuolella. Nukkumisesta ei meinannut tulla mitään, kun ensin olin hetken katsellut puhelimesta iltapäivälehtien juttuja ja siinä mm.Palanderin tarina. Miten niin lyhyessä jutussa voi olla sellainen määrä kirosanoja! Ällöttävää!

Tänään saapuu tuttu kotisairaanhoitaja. Vaihdamme sairaalamatkalla syntyneen haavauman suojan ja sovimme jatkosta.

Näihin aikoihin tuolta maailmalta suuntaa avuksi saapuva nuorukainen kohti Heathrow´n lentokenttää ja sitten saamme monet valmistelut todennäköisesti etenemään vauhdikkaammin ja pääsee omiin työhaastatteluihinsa.

Poikkesin noutamassa hoitoa helpottamaan pakkaukset Mepilex Liteä ja Nonwoven swabs – kahta eri kokoa. Niillä pitäisi nyt selvitä.

Merjan aikana tunnelma oli oikein positiivinen ja äiti oli innokas harrastamaan polkupyöräilyä. Viimeisen kahden viikon aikana ei mitään tällaista harjoittelua viranomaisten taholta tehty kertaakaan.

Jossain välissä onnistuin varaamaan paikat 26.7.2019 noin 11 käynnille Iisakin kirkossa. Eremitaasin osalta paikkojen varaaminen on vielä kesken, systeemi kaatui koko ajan.

Onneksi muutama on ilmaissut kiinnostuksensa hevosen kakan noutamisesta tulevana lauantaina.

Tänään on vierailijoiden osalta ollut hyvin rauhallista. Ainoastaan veteraaniruokailujen toimittaja poikkesi päivällä.

Illalla kuitenkin on pakko suunnata jälleen kohti Pirkkalaa.

19.07., perjantai

Aikamoinen hulina koko ajan, eikä ehdi päivittää.

Muistakaa nyt kuitenkin poiketa hakemaan hevosen kakkaa. Tuomme paikalle talikon ja lapion, ettei reissulla tarvitse hävetä, jos joku näkee sellaisia välineitä autossa. Jos pääsen kauppaan, otan myös isoja, mustia jätesäkkejä, joihin kakkaa voi lappaa. Pussit ovat maksullisia, talikon ja lapion käyttö ilmaista. Talon väki ei ole tuollaine paikalla, vaan me edustamme heitä kakkakasan vierellä. Ei siis pelkoa, että joku nauraisi tulevaisuudessa sille, että on käymyt hakemassa kakkaa. Tässä elämäntilanteessa itse näen kakan oikein olennaisena osana elämää. 

Ja Sambissakin tapahtuu. Ehtisipä vain siitäkin kertoa.

Öinen käynti Pirkkalassa oli yhtä odotusta. Finnairin lento Helsingistä oli mukavasti myöhässä ja kerrankin kun Tampereelle joku lentää, niiden pitää tietysti kaikkien saapua yhtä aikaa. Matkalaukkujen odottaminen se vasta sitten oikein kestikin.

Matkalainen kuitenkin löytyi ja klo 2 aikaan talo pääsi hiljenemään.

Tälle päivälle isot asiat olivat istumisharjoitukset, jotka Pirkkalassa jäivät väliin ja muurinpohjalettujen valmistamisharjoitukset.

Aamulla ensin istuimme ensin 10 minuuttia, mutta iltapäivällä pyörätuolissa kuluikin jo tunti kymmenen minuuttia. Liikkeet vaikuttivat yllättävän vahvoilta, joten jatkosta voi olla hyvää odotettavissa, vaikka meidän toki tulee muistaa, että sydän voi pettää millä hetkellä tahansa ja muutenkin kuolema korjaa joskus yllätyksellisestikin satoaan. Iloitsemme kuitenkin jokaisesta positiivisesta asiasta ja siitä, että äitikin kokee ne hyvinä.

Sambian osalta olemme saaneet iloita siitä, että nyt vihdoin tietotekniikan käytön opettaminen on koululla käynnistänyt. Tivasin kuvien perusteella kuitenkin sitä, missä ovat ne kaikki Gofore Oyj:n lahjoittamat neljä konetta. Opettajalta sain vastaukseksi, että yksi kone on Rachelilla ollut käytössä. Annoin välittömästi nuhteet tästäkin asiasta. Koneet olivat koulun käyttöön niin oppilaiden ja aikuistenkin opettamiseen.

Muurinpohja-asiakin eteni. Huomenna on luvattu kakkaa hakeville klubilaisille muurinpohjalettua maisteltavaksi ja maailmalta kotiutuneen klubilaisen voimin laitteiden pitäisi nyt toimia ja ainakin äiti nautti iltapalaksi 158 gramman muurinpohjaletun lettuhillon kanssa ja kehui syömäänsä hyväksi. Huomenna siis noin klo 10-14 voi hakea hyvin palanutta puutarhan kannalta parasta mahdollista hevosen kakkaa osoitteesta Peltosaarentie 9. Talon väki on poissa paikalta, mutta olemme luvanneet olla lantalan luona. Tuomme paikalle lapion ja talikon, jos muistamme.

20.07., lauantai

Saimme jälleen nauttia rauhallisesta yöstä. Aamulla valmistauduimme hieman aikaisemmin aamutoimiin, sillä aioimme poiketa Narvan torilla. Tänään oli normaali Narvan toripäivä, tosin osana tätä 20.7 Tervetuloa kylään- tapahtumaa. Väkeä oli kuten normaalistikin kauniina lauantaiaamuna. Muutama tuokkonen mansikoita autoon ja eläkeläisten kahvituksesta nauttimaan. Monta tuttua oli jälleen riveissä, mutta vain yksi poikkesi myöhemmin noutamaan hevosen kakkaa Peltosarentieltä.

Yksi torin asiakkaista kertoi omasta terveydenhuollon kokemuksestaan päädyttyään päivystykseen Lempäälän terveyskeskukseen. Tarina, jonka kuulin ei varmaan ollut mikään uutinen ja täysin niiden luottamushenkilöiden tiedossa, jotka istuvat niillä paikoilla, joilla voidaan noihin asioihin vaikuttaa.  Itse voin todeta odottavani tällä hetkellä jäähyllä tulevaa oikeudenkäyntiä, jota sivistyslautakunnan jäsenet ovat kannattaneet yksimielisesti ajettavaksi minua vastaan, enkä voi edesauttaa vaikeuksissa vaikeroivan kuntalaisen asioissa. Eipä kyllä näkynyt paikalla juuri valittuja valtuutettuja, joille voisi asiasta kertoa. Paikallinen perussuomalainenkin meni ohi ja oli puolueen kannatusloikan takia ylimielisempi kuin aikoihin.

Kotona kaikki oli hyvin ja odotimme pian hevosen lannan hakijoita. Onneksi heitä saapui  monta päivän mittaan. Haettu tuote oli kuulemma erinomaista ja tästä lämpimät kiitokset perhe Malkakorvelle.

Äidin kanssa roikuimme tänään toista tuntia ulkoilmassa ja kovasti hän tuntui nauttivan kierroksestamme Peltosaarentiellä. Jonkin verran askelma omilla jaloilla ja kaikki asiat joka tapauksessa aikamoista ihmettä.

Vanhin siskonikin poikkesi paikalla vanhimman poikansa vanhimman tyttären kanssa ja seuraavaksi saapui toiseksi vanhin siskoni puolisoineen ja koirineen. Mielenkiintoista, että varsinkin tuo koira ilahdutti äitiä.

Alfred viesti Saksasta, että olisi varaamassa paikkoja HopOnHopOff -bussiin Pietariin, mutta tiedusteli, onko palvelua tarjoavia yhtiöitä useampia. Alfred toivoi, että porukkamme olisi saman yhtiön bussissa. Ivanin tavoittaminen oli aluksi hieman hankalaa ja loppujen lopuksi hän vastasikin Moskovasta. Yhtiöitä on kyllä useita ja sitten sovimmekin niin, että Alfred tekee varauksensa ja ilmoittaa sitten meille, mitä kautta varaus on tehty ja me koitamme käyttää samaa kanavaa. Välttämättä se ei toimi, mutta yrittää kannattaa. Samaan aikaan on ollut mukava huomata, että Venäjällä suunnitellaan nyt viisumikäytännön helpottamista ainakin tänne Suomeen suuntaan ja rajatuille alueille. Kaliningradiin näyttäisi jo nyt pääsevän helpotetulla käytännöllä. Olipa lehdessä juttu, että Venäjällä valmisteltiin vuonna 1991 Karjalan myymistä Suomelle 17 miljardilla lieneekö ollut dollarilla, koska euroa ei silloin vielä ollut olemassa. Suomalaisille asti asia ei kai edennyt, eikä tällä puolella varmaan edes kiinnostusta olisi ollut. Kuka tietää, miten tässä mahdollisessa tulevassa Venäjän kuohunnassa vielä käykään. Eihän sitä koskaan tiedä?

21.07., sunnuntai

Miten upea aamu! Parasta sen tunnelma oli kokea pienellä aamulenkillä piha-alueen reunoilla klo 5 maissa Nöpön kanssa.

Hiljaisuus ei tarkoita sitä, että ei olisi mitään sanottavaa vaan että touhua riittää sen verran runsaasti, että koneelle ei onneksi ehdi.

Lämpö nousi jo varsin korkealla ja pihatöitä ei juuri pystynyt tekemään kuin aina ohimennen. Vaihteeksi poikkesimme lounaalla Toijalan ABC: llä ja sillä välin äiti lepäsi kaikessa rauhassa hyvällä tuulella paikallaan. Tuntui jo ihan oudolta ajaa näinkin pitkä matka autolla, kun on saanut vajaan viikon nauttia kotioloissa löhöämisestä.

Aamiainen sujui mainiosti nyt kotona ensimmäistä kertaa keittiön pöydässä pyörätuolissa itse reippaasti vahvaa mustikkapuuroa suuhun lipoen. Edellisen kerran tästä ilosta sai nauttia Valkeakosken sairaalassa, viimeisen kahden viikon aikana tähän ei ollut mitään mahdollisuutta. Päivän lehdetkin tuli selailtua ja sitten ihan muuten vain istuskeltua tuolissa. Maailma kieltämättä näyttää tuosta asennosta hieman erilaiselta kuin sieltä sängystä kuikoillen. Kotona sängyn asentokin on tiukemmin kotisairaanhoidon määräyksestä tasaisemmassa asennossa, jolloin haavaumaan ei kohdennu liikaa jännitettä ja se saa parantua. Selvä merkki on tästäkin ollut näkyvissä kotona vietetyn viiden päivän ajalta. Onneksi isän myötä oppi noiden erikoishaavansuojien asettelun paikoilleen.

Jäätelöiden menekki on lisääntynyt äidin kotiinpaluun takia ja siksi sain tehdä käynnin myös Lidliin. Siellä on sopivan pieniä jäätelöpuikkoja äidin herkutteluhetkiin. Samalla löytyi mukavaa rekvisiittaa 28.7.2019 noin klo 15 alkavan Isenge Clubin vuositapaamisen piristämiseksi.

Päivän mittaan on tarkoituksena kirjata kaikki toimenpiteet, joita voi tulkita hoidollisiksi, esimerkiksi tähän tyyliin:

 

16.20-17.10

Istuskelua sängyn reunalla ennen nousua tuoliin
Hyvin yhteistyöhaluinen ja iloinen

Suihku pesutuolissa
Pesugeeli lavander blossom, tuoksu vaihtuu viikottain

Sujui hyvin
Hetki seisomista omilla jaloillaan, haastavaa

Haavan suojan vaihto

Mepilex Border Flex 6x6in

Vaipan vaihdon yhteydessä edelleen havaintona: kiinteä uloste, ei liian kova

 

Potilastiedothan ovat salaisia, mutta tässähän onkin kyseessä ihan teoreettinen esimerkki. Tänäänkin tuli poikkeusmerkintä sen takia, että illan mittaukset verenpaineen ja lämmönosalta viivästyivät sen takia, että eräs avustaja onnistui kadottamaan iltakerroksella yhden kissan.

Saksasta vahvistettiin, että HipOnHipOff -bussit varataan vasta perillä Pietarissa. Sam

biasta taas tietotekniikan opettaja koitti alkaa saada minun kauttani enemmän palkkaa kuin mitä hän oli sopinut Pellinan kanssa. Nyt ei oikein jaksaisi jauhaa noiden puliveivareiden kanssa. Asia varmaan selviää aikanaan.

Kissa käveli omia aikojaan sisälle ja talon väki voi asettua levolle.

22.07., maanantai

Verenpaineetkin unohtui illalla mitata, kun Nöpö pääsi karkuun. Korkealla ne kuitenkin olivat jonkin aikaa. Mielenkiintoista tuossa karkureissussa oli se, että Nöpö ei karannut silmittömästi juosten jonnekin vaan jäi koko ajaksi kiusoittelemaan tavoittelijoitaan. Kun sille sanoi ”Lepää! niin jäi maahan kiltisti makoilemaan, mutta seurasi tarkasti kaikkia kiinniottoon pyrkiviä toimia. Siinä sitten kuljettiin naapurien ja vanhan kotipaikan pihan poikki ja lopulta ystävä käveli ihan omatoimisesti sisälle ehkä tajuttuaan tuskastumiseni tähän leikkiin. Tullessani sisälle se sitten istui omalla tuolillaan tasaisen tyynenä miettien ehkä saitpahan sinäkin vaihteeksi kunnon liikettä.

Muuten talossa rauhallinen yö.

Aamiaiselle nousimme jälleen keittiön pöydän ääreen ja tuntuu siltä kuin muualla ei olisi aamiaista nautittukaan. Tämän käynnin yhteydessä tuli suoritettua myös hiustenleikkuu. Seuraavaksi odotetaan kynsien leikkuuta, sillä sekinjostain syystä jäi aikaisemmissa vierailuyksiköissä hoitamatta. Pitkillä kynsillä voi myös tajuamattaan aiheuttaa isoa vahinkoa esimerkiksi leikkauskohdalle ihosta.

Keskiviikon lehteen MeNyt -palstalle ilmoitus siitä, että Aimo&Eemeli Young Boys Soft Drinks Bar palvelee sunnuntaina tapaamispaikkaamme vastapäätä siltä varalta, että Venäjän matkalta paluussamme tapahtuu jotain hämminkiä. Sitten pikaisesti Tampereelle varmistamaan Pietarin matkan järjestelyt.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä pallo kertookaan tulevasta? Onnellista lomaa!

Ohessa näkyy Rachelille Johannesburgissa annettu paperi, jonka perusteella hänelle oli sanottu, että paluulento on kunnossa.

Klikkaa tähän lisätäksesi tekstiä. Kerro hieman vaikkapa itsestäsi, harrastuksistasi ja työstäsi.