Upeaa, että tekemisemme herättää kiinnostusta ja saa ihmisiä pohtimaan asioita ja vaihtoehtoja. Tänään saimme Teams-palaverissa tällaisen näkökulman savimajamummojen asunnoiksi.
Isengen kyläkomitean arkkitehtiosasto esittelee suunnitelman savimajamummojen suojaksi eli NARVA taloksi. Kommentoida voi 7 vrk. Kulku keittiön läpi muutetaan.
Videota ei löydy
Tauno oli varsinainen mestari korttipelissä. Kuvaajan tappio pelissä aiheutti aikanaan tällaiset tunnelmat. Monen mielestä kotihoito on raskasta sen kai tämäkin kuva vahvistaa. Kannattaa kokeilla!
Videota ei löydy
Videota ei löydy
Pitäisikö meidän nyt vuoden vaihtuessa maksaa taas klubin jäsenmaksu. Saa sen kyllä maksaa kesken vuodenkin, jos vaan varallisuus antaa myöten. 10€, onhan se iso raha.
Elämä on ihanaa
Kun sen oikein oivaltaa
Ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen
(Rautavaara)
Tänään sunnuntaina 4.2.2018, kun ulkona on -15C, emme tappele sisällä ja saimme varmistettua senkin, että talon isännällä on nyt meille aikaa. Tietokone on käyttökiellossa.
Lahjoituksen luovuttajat ja vastaanottajat Gofore Oy:n pääkonttorissa Tampereella 13.9.2017.
Kiitos kaikille menneiden vuosien yhteistyöstä! Hyvää elämää kaikille muillekin!
HAPPY DAYS ARE HERE AGAIN
UUSIMMAT TEKSTIT LOPUSSA - RULLAA LOPPUUN / NEWEST TEXTS IN THE END -ROLL ON
03.08., maanantai
Elokuu on jo pitkällä ja enää muutama päivä vuosittaiseen tapaamiseemme. Kaikki tilaisuudet toteutuvat, mutta sunnuntain osalta keskitymme ainoastaan klo 13 alkavaan muistotilaisuuteen.
Tarkoituksemme on olla paikalla jälleen myös Narvan torilla lauantaina 8.8. klo 8 kaupitellen siellä arpoja ja korvapuusteja. Nyt on erinomainen mahdollisuus yhdistää ennakkotilauksella korvapuustien mukaan ottaminen tilaamalla ne etukäteen ja ottamalla mukaan kotiin lähtiessä Isenge Clubin vuositapaamisesta. Samalla vielä minä säästyn kymmenien kilometrien ylimääräiseltä ajolta.
Näyttää siltä, että tähän mennessä torilla olisi mennyt kaupaksi 224 arpaa. Se ei ole huono määrä ja kaupantekoa on varmaan lisännyt se, että jokainen arpa voittaa ja voittaja on voinut valita myös käyttökelpoisen voittotuotteen, jonka voi vaikka syödä. Kiitos arpavoittojen toimittajille. 224 erillistä voitettavaa tavaraa on melkoinen määrä! Lisää vaan tarvitsemme!
Laittakaa ylös myös keskiviikon klo 19 Teams-palaveri. Silloin pitäisi tehdä joitakin ratkaisuja koskien vanhusten asuntojen rakentamista.
Pellina: "We always want to be part and parcel of the Wednesday meeting s but here there is road shedding every .day.but we shall always try to be part of the meeting we might be lucky if electricity comes at the right time. AMEN."
Päivällisellä poikkeamisella Kurkituvalla kuuli taas uutisen, joka saattaa hyvinkin olla näitä ilmasta tempaistuja tarinoita: kirkonkylässä vietettyjen häiden yhteydessä olisi kuulemma ulkopuolisten kuokkijoiden toimesta sattunut kirves lentämään. Kohde ja teon tahallisuus tuntui tarinaa kertoneellta olleen tipotiessään.
04.08., tiistai
Onneksi eilisen hurjan uutisen jäljiltä tämän aamun Aamulehti lyö pöytään listaa, josta ilmenee, että ainakin törkeät liikennerikkomukset ovat täällä meidän kulmilla Pirkanmaalla kaikkein vähäisimmät. Ei voi väittää, etteikö viimeisen vuoden aikana poliisiautokin olisi Vesilahdessa poikennut. Maantien mutkassa asuvana taas tiedän, että ainakin 1% tästä ohiajavista autoista ja muista viritellyistä vempeleistä painattaa todella reilua ylinopeutta.
Suuren huolen havaitsin illalla tyhjentäessäni ojanvarren omatoimisesti kasvaneita vadelmapensaita: tappajaetana pyrkii sinnikkäästi tuolta Suvitien suunnasta tällekin tontille. Tämänaamuisen metsäretken jälkeen aloitan tehostetut toimet sen elinolosuhteiden tuhoamiseksi mm. leikkaamalla ruohoa normaalia lyhyemmäksi ja käymällä läpi kasvustoja, joita ei vielä ole tarkoituksenmukaista leikata. Samaan toivon muiden oikein kiireisten ihmisten ryhtyvän. Etanan tahdissa onneksi kaikki varmaan pysymme mukana.
Ilmoittautumisaika viikonlopun tapaamisiin umpeutui. Mitään kansalaistapaamisia emme saa aikaiseksi, mutta toivottavasti hyvin turvallisissa, rajatuissa oloissa toteutetun hyviä tuloksia tuottavan viikonlopun.
Sivulla näköjään 85. peukuttaja - lähestymme uhkaavasti Sara Sieppiä! Kiitos!
Täytyypä koittaa sitten hieman päivittää sivua, koska kiinnostusta riittää ja Afrikassakin on todella taas tapahtunut.
Ensinnäkin huolestuttavaa on, että Sambiassakin koronakuolleiden määrä onnyt noussut 171 henkilöön. Suomikaan ei ole enää kovin kaukana 241 menehtyneen kanssa.
Iloisempi uutinen on se, että koululle on tänään hankittu GOFORE Oyj:n lahjoittama projektori K10500 ja se toimii wifin kautta. Samalla hankittiin konekohtaiset hiiret.
Hankinnan hoitaminen oli hieman hankalaa, sillä Steven ilmoitti ostosaikeesta vasta ollessaan kaupungissa ja siinä vaiheessa itse olin mustikassa. Onneksi ämpäri ja poimurikin oolivat vauhdilla täyttymässä ja kotiin lähtö ei sotkenut suunnitelmia. Ongelmaksi meinasi kuitenkin muodostua taas nettiyhteyden toimiminen. Monen yrityskerran jälkeen maksuliikenne saatiin kuitenkin toimimaan ja mobiiliraha oli nostettavissa Sambiassa.
Inhottavampi havainto oli löytää noin 30 helposti esillä ollutta espanjanetanaa toisella puolella ojaa ja huomenna on sitten paljon aloittaa tehokkaampi sota niiden rantautumista vastaan. Sääli, että ennen viikonlopun bileitä joutuu laittamaan joukon jo kukintansa lopuilla olevia puskia matalaksi, jotta useampi tuholainen joutuisi kiikkiin.
05.08., keskiviikko Isenge Club 5 vuotta onnea ja lippu salkoon!
Tasan 5 vuotta sitten kokoontui tuohon pihapiiriin pieni joukko ihmisiä. Tapaamisen aiheena oli Sambia yhteistyömme ja siinä sivussa seurasi tietysti myös tuo Senegal. Koollekutsujan ajatuksena oli varmistaa, että hänen työelämästä pois siirtymisensä jälkeenkin työ Afrikkaan jatkuisi, eikä kaikki olisi ollut sellaista perinteistä hanketouhua, jota tehdään niin kauan kuin tehtävä on pakollinen osa työtä.
Onneksi tuo kutsu tuli lähtetettyä, sillä kovin hiljaiseksi olisi tuo Afrikka-yhteistyö muodostunut, oletettavasti kokonaan päättynyt.
Olisiko siitä sitten ollut mitään harmia?
Jatkavathan monet kansainväliset yhteisöt toimintaa ja kirkotkin käännyttävät koko ajan ihmisiä Afrikassakin.
Kuten lukemattomi kertoja on todettu: Euroopan kohtalonkysymys 50-60 vuoden kuluttua tulee olemaan se, miten yhteistyö voimakkaasti kasvavan ja toivottavasti kehittyvän Afrikan kanssa onnistutaan hoitamaan. Kiina on sen tajunnut jo kauan sitten ja häärää hyvinbn aktiivisesti myös Isengen kylän lähistöllä uuden Ndolan lentokentän avaamisessa ja alueen kuparivarantojen hyödyntämisessä. Nyt sitten mukaan on ängennyt myös ikuiseksi Venäjän johtajaksi pyrkivä Putin.
Me hääräämme pienellä tontilla suurin tavoittein.
Nämä 5 vuotta ovat olleet mielenkiintoista aikaa ja olemme jakaneet sen ajan aika monen ihmisen kanssa, sillä näillä sivuilla poikkeilevien määrä alkaa pian olla neljännesmiljoonassa (250 000). Ei heistä valtaosa ole lainkaan kiinnostunut Afrikasta tai köyhien auttamisesta. Useimmille on oma vatsa ja lompakko tärkein. Alkuvaiheessa saimme uuden jäsenen aina noin 40 000 kävijää kohti, nyt luku alkaa olla 50 000. Siksikin kannattaa jatka ja siksi, että olisi itsellä kirjattuna kaikki toteutettu toiminta.
Olisihan se hienoa, jos vuosipäivänä ilmaantuisi uusia ihmisiä, joita kiinnostaisi jäsenyys. Ymmärrän, että taloudellisesti tiukkenevina aikoina 10 €/vuosi on suuri sijoitus, mutta toisaalta ajatellen, noilla kymmeneuroisilla emme saa vielä mitään aikaiseksi Afrikan hyväksi, sillä melkein koko jäsenmaksupotti kuluu käytännön kuluihin. Kuitenkin elämme siinä toivossa, että uusien jäsenten joukosta ilmaantuisi niitä, joita voisi sitten ihan oikea tekeminenkin kiinnostaa ja meillä on siihenkin paljon vaihtoehtoja.
Ja mukavana hyppäyksenä eri asiaan voisi virikkeeksi kaikille seikkailijoille todeta, että sitten kun maailmantilanne mahdollistaa liikkumisen turvallisesti, voimme pyrkiä sellaiseen ratkaisuun, että matkamme Sambiaan toteutetaan siinä vaiheessa, kun vanhuksille suunniteltu asumiskokonaisuus valmistuu ja olisimme ennen vanhusten asumuksiin siirtymistä niiden ensimmäiset asukkaat ja voisimme yhden-kahden yön ajan nauttia kaikesta siitä yhteiskunnan rakenteita kehittävästä toiminnasta, jota olemme Sambiaan kohdistaneet vuodesta 2005. Mieti, jos olet ehdotuksesta kiinnostunut! Sen eteenkin pitää tehdä paljon valmistelutyötä.
Tänään olisi sitten taas tarkoitus pitää Teamsissa viikkopalaverimme klo 19. Olen laittanut kutsut matkan sähköpostilla. Viestikää hyvissä ajoin, mikäli sähköpostia ei ole saapunut.
Hetki pitää päivälläkin hengähtää. Eilisen sato on puhdistettu ja saatettu onnellisesti ystävällisesti palvelevan vanhan pakastimen uumeniin. Seuralaisiksi tuli tänäänkin litrallinen vadelmia, joita näyttää kypsyvän yksittäisistä mustaherukkapensaiden sekaan maahanmuutto-operaation suorittaneista vadelmista. Kunpa yhä useampi oikeasti maahan saapunut alkuvaiheessa ei-Suomen kansalainen osoittautuisi yhtä tuottoisaksi suomalaisen yhteiskunnan kulttuurin ja talouden kannalta kuin nuo oman pihan vadelmat.
Nyt täytyy kaikesta ajasta muutaman päivän ajan säästää. Niinpä poikkesin mustikoiden pakastamismatkallani Koskenkylän liikekeskuksen lounasravintolassa. Ulko-ovella ulos saapuva herrasmies tiedusteli, mahtaisinko muistaa hänet. En tietenkään. Hän oli yksi kylän lapsuuden leikkikavereista, Liuksen Kimmo. Pitkään juttutuokioon ei ollut aikaa, mutta sen verran pääsimme kartalle, että kaikille kyläläisille rakkaan posti-Kaisan kuolemasta on tänä vuonna tullut 40 vuotta ja Ollin kuolemasta 30 vuotta. Kaisa tuli mieleen siitä, kun keväällä laitoin noiden menneisyyden kuvien mukana esille kuvan vuoden 1978 Lempäälän-Vesilahden peruskoulun yläasteen oppilaiden matkasta Leningradiin, jonne Kaisa osallistui mm. nuoremman siskoni ja veljeni vaimon kera.
Niin se aika rientää.
Eteisessä oletin paikan olevan ihan täynnä, kun puheen sorina oli niin voimakasta. Mahduin kuitenkin mukaan ja sain nauttia ravitsevan lounaan noutopöydästä. Samalla kuulin mielenkiintoisen tarinan rakennuksen päädyssä olevasta häkistä. Se ei ole tarkoitettu kanoille vaan lapsille.
Isengen kylässä on päätetty, että jatkossa vastuu korjattavan kaivon toiminnasta on tulevalla vartijalla ja koulun rehtorilla Christinella. Christinella oli jo aikaisemmin hyvä ajatuksia sen suhteen, että kaivon väärinkäyttöä voitaisiin torjua.
Samalla kuulin, että Gofore Oyj toivoo, että voisin laati yhtiön sivustolle jonnekin blogiosioon tekstin/tekstejä toiminnastamme varsinkin Sambiassa. Tuo nyt ei kai ole liikaa pyydetty.
Koronaluvut kotimaassakin ryöpsähtivät eilen taas lähemmäs 30 tapausta/päivä. Edessä olevat toiminnat maassa eivät saata luvata hyvää. Koitetaan edes omalla porukalla olla huolellisia, ja tämä koskee myös tulevaa viikonloppua. Valmisteluissa otamme kaiken mahdollisen huomioon.
Tampereelta asti saapui nuori henkilö avustamaan etanasodassa. Sota ei toki vielä ratkennut, mutta valtava apu oli siitä, että iso osa tuon ojanpuoleisesta pöheiköstä saatiin ensin silmämääräisen tarkistuksen ja ravistelun jälkeen ajettua maantasalle.
Meeri näyttää kesken etanasodan kutsuneen osallistumaan johonkin Google Meet -kokoukseen. Hienoa, että ihmisillä on omaa aktiivisuutta organisoida toimintaa, mutta valitettavasti varmaankin lähiviikot ovat aivan täynnä jo sovittua toimintaa.
Klo 19 toivottavasti väki kokoontuu kuitenkin Teamsiin.
Tänään Teams-palaverin käynnistäminen onnistui ilman mitään ongelmia ja pääsimme heti asiaan. Sirkka antoi palautetta viime lauantain toripäivästä. Erityisen hyvänä hän piti sitä, että paikalla poikkesi pääosin toispaikkakuntalaisia ihmisiä keskustelemassa kehitysyhteistyöasioista. Monilla heistä oli näkemystä asioista ja kiinnostus oli todellista. Pahoittelimme, että iloinen naapurimme ei saapunut kaupustelemaan tekstiilejä. Muuten päivästä jäi tälläkin kertaa oikein hyvä maku.
Sitten kävimme läpi Stevenin tämänpäiväiset ostokset. Goforen varoista koululle hankittiin projektori ja koneisiin hiiret. Aika pian Stevenin saavuttua koululle saimme filminäytteen, kun hiiret olivat lapsilla innokkaassa käytössä. Kuitit tulivat kaikista kuluista ja ostoksista saman tien.
Sitten aloimme keskustella tästä savimajamummojen asiasta. Valitettavasti ihmisillä on takaraivossa ajatus suomalaisesta vanhushuollosta. Sellaista ajattelumaailmaa ei Sambiassa onneksi tunneta, eikä meidän siitä kannata tässä jankata. Paikalla olijoilla oli asiaan oikein positiivinen suhtautuminen. Kylältä lähetettyä versiota pidettiin mielenkiintoisena. Joku piti huoneiden kokoa melkoisen suurena. Lupasimme kysellä mahdollisuutta esim. 5 x 4 m2 kokoisille huoneille.
Palaverimme aikana saapui Goforen suunnasta ihan omanlaisensa suunnitelma, jossa muodostuisi sisäpiha ja sinne kaivo. Kaivon kanssa olemme hieman myöhässä, sillä tulevana lauantaina paikalle on saapumassa yritys kaupungista ja sen on tarkoitus porata 30 m syvä kaivo palvelemaan kaikkia suunniteltuja toimintoja.
Goforesta saapunut suunnitelma lähti heti lausunnolle tiedossamme oleville kyläkomitean esustajille.
Joka tapauksessa läsnä oleva joukko puoltaa suurella innolla toiminnan viemistä eteenpäin ja aikanaan lopulliseen toteutukseen monipuolisen keskustelun päätteeksi. Eikä olisi ollenkaan hullumpi ajatus, että NARVA HOUSEN ensimmäiset asukkaat tulisivat olemaan kylään koronan väistyttyä matkaavat Isenge Clubin ryhmän turistit. Ensimmäiset paikat on jo virallisestikin varattu.
Lauantaiaamuna olemme taas torilla klo 8. Siinä on hyvin aikaa ennen kuin on klubin vuositapaaminen klo 15 alkaen. Kaikkia muistutettiin olemaan saapumatta paikalle sairaina, etäisyydet tulee pitää ja käsihygieniasta huolehtia. Toivottavasti kuitenkin iloinen mieli on jokaisella paikalle saapuvalla mukana.
Piha ehti illan mittaan aika lailla siistiytyä ja pitkä ruoho siistiytyi. Suuri määrä etanoita pääsi takan hyväilevään lämpöön, mutta turha kuvitella, että ongelma olisi voitettu.
06.08., torstai
Vaihteeksi aloitetaan päivä täällä teksstipuolellakin aikaisemmin, sillä Sambiassakin näyttää nyt olevan kova kuhina päällä. Koronatilanteen heikkeneminen maassa ei vielä suuremmin huoleta, sillä liikennettä kylästä suurempiin keskuksiin on olemattoman vähän ja kyläläisillekin on annettu perustiedot suojautumisessa, vaikka meidän kaltaisesta suojautumisesta ei toki ole kyse.
Christineltä on tullut mainioita ajatuksia vesihuoltoon liittyen,mutta teksti on niin pitkä, että en kyllä ala sitä tähän naputella, koska se ei paste-toiminnolla näytä siirtyvän. Aktiivisuuden ja vastuunjaon lisääntyminen kyläkomiten ja kylän sisällä ei pitäisi olla lainkaan paha asia. Jospa vielä joskus joidenkin meidän elinaikana, jokin asia alkaa siellä ihan tuottaakin taloudelista tulosta, mikä ihan Snellmanin oppien mukaankin mahdollistaa muunkinlaisen omintakeisen kehittämisen.
Varhaisaamun whatsup -viestintää Isengen kyläläisille:
Outo päivä. Välillä oli aikamoisen ahdistavakin sää, mutta ei vaan tullut kunnon sadetta eikä ukkosta. Olin kastelevinani toissapäivänä pientä perunamaata kunnolla, mutta tänään kun etsin testilohikeittoonperunoita, maa kertoi, että ei ole vettä nähnytkään.
Lohikeitto valmistui ja sattumanvaraisesti löydetyt maistelijat eivät kehdanneet todeta sitä mauttomaksi. Ei se toki mautonta voinut niillä mausteilla ja suolakurkuilla ollakaan. Tuolla kokonaisuudella kuitenkin edetään kohti sunnuntain Selman toista muistotilaisuutta.
Epätieteellinen arvio pihani etanalöydöksistä oli tänään se, että todennäköisesti näiden löytyneiden osalta ei olekaan kyse tappajaetanoista vaan ihan tavallisista lyllertäjistä. Eilinen ojanvarren paikallinen käsittely näytti johtaneen siihen, että ainakaan tänään ei uusia löydöksiä ollut yhtään.
Ryhmittelyvastaava/posti lähestyi tänään ensimmäistä kertaa sähköpostilla ja ilmoitti, että nykyinen sijainti postilaatikoille ei sovi ja postinjakajakin on todennut sen sopimattomaksi paikaksi. Mitä jatkossa? Siitä keskustelemme viikonlopun jälkeen, mutta mikäli lähiympäristön tilanne säilyy nykyisellään, tulen henkilökohtaisesti jättämään eduskunnan oikeusasiamiehelle valituksen postin toiminnasta. Perusteita riittää.
Pöydälle oli vieraiden jäljiltä jäänyt yksi puusti. Haukkasin. Se oli leivottu viime perjantaina klo 17.45 jälkeen. Edelleen tuoreen pehmeän oloinen, vaikka oli lojunut pöydällä liinan alla valmistumisestaan asti. Lidlissä on nyt puusti tarjouksessa 50 snt kappale. Käypä kokeilemassa!
Tänään saimme pyynnöstäni mukaan Isenge Club -whatsup -ryhmään kaksi uutta kyläkomitean jäsentä: Blessing ja Idah. Kumpikin tuntuivat olevan kutsusta kovin ilahtuneita. On tärkeää, että tieto kulkee ja ihmisillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä ihan niin kuin nytkin tässä kaivoasiassa, jossa Christinella oli hyvä ajatus ja sen tuntui kelpaavan Jomo Simbayallekin. Asioiden tuominen julkisiksi mahdollistaa niistä avoimen keskustelun ja toivottavasti hyvä lopputuloksen.
Eilen varmaankin unohtui kirjata, että teimme uuden ennätyksen sivustolla kävijöiden määrässä edellisen viikon aikana: noin 2300 kävijää viikossa. Edellinen huippu oli sen viikon aikana, kun Selma nukkui pois. Tästä on hyvä jatkaa!
07.08., perjantai Onnea Reima!
Varmaan tuo 85. peukuttaja sai aamulenkin jälkeen kurkistamaan tälle sivulle: ainakin siltä osin hyvä aloitus päivälle.
Eilen illalla tuli sitten monenlaista tietoa Sambiasta. Christine ehdotti, että kaivon saneerauksessa siihen asennettaisiin vesisäiliö. Asia on varmaan monestakin syystä perusteltu, mutta se tekee hintaan lisää K20000. Jos se takaa ja varmistaa käyttöä hieman pitemmälle, niin hyvä. Meidän pitää koittaa käydä keskustelua tästä asiasta vielä tämän päivän aikana, sillä ymmärtääkseni ne vesiyhtiön ihmiset ovat tulossa jo huomenna tekemään porausta. Sitten kun tapahtuu, tapahtuu todella ripeästi ja asiassa on mutkia, joita ei voi kaikkia tässä avata.
Toivottavasti vesiasia tulee kuntoon, sillä kaikki muut työt odottavat sitä.
Jopas jotain - jo 86. peukuttaja. Ihan mukava sekin, ehkä jossain vaiheessa alkaa tulla aktiivisia ihmisiä muissakin toimintamuodoissa mukaan projekteihimme. Mutta on tärkeää, että peukalo toimii, eikä se uskottavasti näillä peukutukseen kyenneillä ole edes keskellä kämmentä.
Nyt klo 11.16 pitäisi olla kasassa kaikki tarvikkeet, joita tarvitsemme lauantain ja sunnuntain tilaisuuksien hoitamiseen. Enää puuttuu kermaviili. Ostoskierros kattoi tänään tukun Nekalassa, Lidlin uuden myymälän Lakalaivassa, Tokmannin Lempäälässä kaksi kertaa ja kerran Ideaparkin Prisman.
Myös iskukyky huomista toria varten on taattu laajalla arpavoittojen täydennyksellä, ja nyt joukossa on myös tuoretavaraa. Jo viikkojen ajan arpajaispöydästämme on voinut voittaa ihan käytännöllistä ja maistuvaakin tavaraa, eikä pelkkiä muistoesineitä matkoilta tai kuolinpesistä.
Ulkona kieltämättä ihana ilma, mutta kun koittaa tehdä jotain ruumiillista työtä, aika haastavaa tuolla on touhuta. Onneksi kohtalo puuttui peliin! Tuonne ojanpohjalle sain videopuhelun Saksasta. Soittajana oli tuttavani Lusakasta Sambiasta, joka tällä' hetkellä yllätyksekseni näkyi asuvan Saksassa ja opiskelevan siellä saksankieltä. En nyt suuremmin alkanut tässä ensimmäisessä yhteydenotossa häntä nuhdella, sillä meidän jalo tavoitteemmehan on saada varsinkin vähänkin koulutusta saaneet henkilöt pysymään aloillaan siellä Sambiassa ja pakertamaan oman yhteiskuntansa kehityksen eteen. Se on kyllä loputon suo kuten olemme nähneet, mutta vain tekemällä saamme jotain aikaiseksi. Pelkkä suunsoitto ja panettelu ei vie tätä maailmaa yhtään pitemmälle.
Ja hetken aikaa keskusteltuani päässäni syntyikin jo momta ajatusta ja saamme tämänkin ihmisen mukaan näihin rattaisiin, joilla pyrimme pelastamaan koko Euroopan. Aikanaan palaan tarkemmin tähän unioniimme muuttoluvan saaneeseen henkilöön, sillä taustalla naputti toinen puhelu: Toomas Raju. Entinen KGB:n kouluttama agentti, vielä nykyään Rõugen koulun rehtori, joka oli keskeinen henkilö solmiessamme yhteistyösuhteita Vesilahden kunnan ja Rõugen kunnan kesken. Koulujen välillekin koitimme saada toimintaa, ja me Vesilahden osalta teimmekin aika paljon järjestäessämme erityisopetuksen gurun Sari Puumalaisen luennoimaan Rõugeen. Se olisi taas yhden viisisivuisen tarinan aihe, joten en nyt mene siihen.
Toomaksella ja perheellä kaikki hyvin. Hän iloitsi siitä, että voi vielä palvella eestiläisten yhteiskuntaa virkamiehen roolissa lähes kymmen vuotta. Toteutamme sanoin kuvaamattoman kauniiseen Rõugeen Selma&Tauno Fund ry:n puitteissa oman reissun Satakielten laaksoon ja Suurelle munamäelle, taisi olla koko Baltian korkein paikka. Sitten kun tilanne on sopiva.
Elämä eläkkeellä on yksitoikkoista. En nyt niinkään sanoisi.
Reiman vanhenemista käytiin juhlistamassa ja samalla alkoi taikinaerä nousta.
Huomista varten kaikki alkaa olla mallillaan, kiitos kaikesta avusta, jota tässä on ilmaantunut.
Kuluneella viikollakin tekemisemme ovat selvästi kiinnostaneet ihmisiä. Kävijöitä on edelleen noin 2200 viikon aikana.
08.08., lauantai Isenge Clubin vuositapaaminen
Selma and Tauno Fund ry:n hallituksen kokous
Päästiinpä sitä tähänkin aamuun. Jännä huomata, että aktiivisia ihmisiä on ainakin nytkin jo aamusta asti vieraillut näilläkin sivuilla. Toivottavasti aktiivisuus vain lisääntyy.
Moni asia on vielä kesken, mutta onhan tuohon Isenge Clubin tapaamiseen vielä aikaa: klo 15. Sitä ennen ehdin nyt pakata autoa Narvan torille menemistä varten, mutta sitä ennen täydennän Selma and Tauno Fund ry:n jäsenlistaa. Yöllä näyttää sinnekin ilmaantuneen uusi jäsen.
Kun tässä on vielä muutama minuutti aikaa, ehdin tulostaa myös Isenge Clubiin liittyvät tilit kolmena kappaleena tilaisuudessa tutkailtavaksi. Samalla irrotin Isenge Clubin tilistä sen Narvan torilla kertyneen Narva Market Stipendin omakseen. Siihen on kertynyt ihan huomaamatta 72 euroa ja sillä jo maksaa pitkän aikaa Isengessä koulussa tunnollisesti työnsä hoitaneille oppilaille pieniä stipendejä. Tilinumero on FI 36 39390061 611745.
Yllättävän hiljaista sivustolla, vaikka oli porukan toimintapäivä. Toisaalta ei tässä ole paljon ehtinyt viestiä, kello on nyt 22.37 ja vasta ensimmäinen pesukoneellinen tavaraa tulee valmiiksi ja ainakin kolme täyttä koneellista on vielä edessä.
Millainen päivä oli?
Minusta hyvinkin onnistunut. Isenge Clubissa on nyt virallisia maksaneita suomalaisia jäseniä 39, ja paikalla kanssamme oli 20. Ihan hyvä prosenttiosuus.
Edeltävä toripäivä oli onnistunut, eikä myyntikään ollut hassumpi, vaikka väkeä varmaan oli liikkeellä keskimääräistä vähemmän. Meidänkin varautumisemme päivän muun toiminnan takia oli pienimuotoisempaa. Kaikki tuoreet pulla kuitenkin katosivat parempiin suihin ja yllättävän hyvin kaikki arpavoittommekin kulkeutuivat uusiin paikkoihin. Arvoilla voi tällä kertaa voittaa Närpiön kurkkua, tuoreita kananmunia, leikkiautovalikoimia ja kääretorttuja. Ja väki oli innoissaan. Tiskin takana poikkesi myös monta sellaista ihmistä, jotka loivat meihin uskoa, että olemme oikealla asialla.
Klo 15 mennessä kaikki alkoi olla valmista, vaikka ilmoitettu menu olikin aika haastava, kun ottaa huomioon, että se pitäisi saada toteutettua normaalissa kotikeittiössä. Simpukka-ateria tuli hieman viiveellä tarjolle, mutta siitä ei näköjään koitunut mitään haittaa. Tuntui mukavalta, että niin moni ennakkoluuloistaan tai paremmasta tiedostaan huolimatta olivat valmiita maistamaan tarjolla olleita simpukoita. Pakko sanoa, että saan kyllä aikaiseksi parempiakin settejä simpukoista, mutta tuolla tahdilla ei nyt parempaan ylletty. Maanantaina teen kotona sitten kaikessa rauhassa oikein perinpohjaisesti valmistellun annoksen à la manière provenciale.
Ennen ruokailua kokoonnuimme hetkeksi istua nököttämään varta vasten hankituille jakkaroille. Useimmille iltapäivän helle oli liikaa ja menoa seurattiin suojaisan lehvästön takaa.
Tervetulosanoissa kiiteltiin kuluvaa kautta koronasta. Näissä oloissa olemme yltäneet poikkeuksellisen upeaan toiminnalliseen tulokseen: tunnettavuus on lisääntynyt kohteessa yllättävän moni asia on edennyt. Teams-porukkaan uskaltautuneet klubilaiset ovat muodostuneet aika kiinteäksi joukoksi, mutta tiedottamisen osalta ei pitäisi olla kenelläkään olla valittamista. Kaikki on yritetty pitää mukana.
Nostaessamme maljan muistimme nimittävämme Christinen uudesta kaivosta vastaavaksi henkilöksi, Borehole Manager. Hän asuu kaivon lähellä ja hänellä on ollut uusia avauksia kaivon toiminnan turvaamiseksi.
Alkudrinkkimme oli Touko Breweryn tuottama venäläinen kvassi, joka oli pakkauksen ulkoasia myöten viimeistelty huolellisesti. Erinomaista toimintaa nuorelta mieheltä ja mukana tuotannossa on todennäköisesti ollut koko sisaruskatras.
Sitten söimme pääosin aiemmin ilmoitetun menun mukaan, ainoa merkittävä lisäys oli 2,4 kilon simpukka-annos.
Pöydissä oli kopiot Isengen Clubin kaikista tileistä. Viimeisimpänä avasin tuon aiemmin mainitun Narva Market stipend -tilin, joka ei vielä nimellä näy S-Pankin listauksessa, kun en löytänyt kiireessä sitä toimintoa, jolla tuon nimen voi asettaa.
Tileistä ei ollut sen enempää kysyttävää. Pitkin vuotta pyrimme koko ajan pitämään tilitiedot ajantasalla ja niitä voi seurata myös netistä. Tiliotteesta näkyy kaikki tiedot, mutta tuonne nettiin emme toki laita ihmisten henkilökohtaisia tietoja.
Isenge Clubin osalta näyttää saapuneen palaute:” Paras juhla pitkästä aikaa,kiitos.Oli herkkuja ja kakkua. oli kivaa seura.” eli kai se aika lailla onnistunut tilaisuus oli. Kun nyt maistelin mm. tuota jäljelle jäänyttä valkoviinissä kypsynyttä pegasus-kalaa niin pakko sanoa, että se ainakin omaan suuhun sopi mainiosti. Selma hankki kalan kuolinpäivänään 16.1.2020.
Heti pötkössä tämän jälkeen alkoi ensimmäinen Selma and Tauno Fund ry:n kokous. Se oli ensimmäinen kokous sen jälkeen, kun Patentti- ja Rekisterihallitus oli hyväksynyt rekisteröinnin.
Kovin muodollista toimintaa, eikä mitään erityistä kerrottavaa.
Tärkeintä on nyt se, että S&T Fund ry:n hakeman kummilapsikeräyksen kautta on mahdollisuus taata pitkäksi aikaa eteenpäin Vesilahti Community Schoolin toiminta ja Isenge Club voi keskittyä tarvittaessa muihin aktiviteetteihin, kuten osan porukasta tällä hetkellä voimakkaasti ajama vanhainkotiasia.
Tänäkin iltana tuli varauksia useista kummilapsista. Hieno juttu ja kiitos!
Taas uusi peukuttaja - jo 87., mutta nyt on niin naatti, että ei jaksa hyppiä tasajalkaa. Kiitos kuitenkin. Peukuttaja - muista kuitenkin: muutos pitää tehdä, se ei synny pelkästään mutisemalla.
09.08., sunnuntai SELMA SECOND MEMORIAL
Aamuksi piti taas saada itsensä virkeäksi, sillä tälle päivälle olin organisoinut Selman toisen muistopäivän tilaisuuden 15.2.2020 siunaustilaisuuteen adressin lähettäneille. Kaikkia en toki tavoittanut ennen tätä päivää joko sen takia, että adressiin ilmaistuun nimen perusteella nimi ei sanonut minulle mitään, eikä varsinkaan pelkillä etunimillä Numeronetistä voinut mitään löytää. Mutta sen verran tiesin, että ihan tarpeeksi tällä henkilökohtaisella kutsullakin on väkeä tavoitettu ja ihan riittävästi saan aamun mittaan pilputa sipulia, nostaa perunaa ja perata kokonaisia lohia, jotta keittoon on sitten riittävä määrä terveellistä kalaa nautittavaksi.
Nöpön rytmi meni eilisen päivän aikana sekaisin, koska sopivia ulkoiluttajia ei tuntunut löytyvän, enkä uskaltanut antaa vuoden 2017 kokemuksen uusiutua. Siksi vietimme eilen vielä myöhään illasta juuri ennen pimeää yhteistä aikaa Tomon lenkillä ja luottamus tasapainoiseen elämään näytti vähitellen palautuvan.
Tiskiä riitti purettavaksi vielä tällekin päivälle ja onneksi tämän päivän luvattu tarjoilu oli hieman yksinkertaisempi kuin eilinen.
Tarjolle valmisteltiin keisarinnan lohikeitto pienillä omilla säädöillä. Tarvikkeet laskettiin 16 henkilön mukaan. Onneksi omassa maassakin oli perunaa ja viikkojen kastelut ovat tehneet ihmeitä ja olemattomat pikku nuppulat olivat kasvaneet oikein kunnon kokoisiksi.
Tänään pitää muistaa laittaa lippu salkoon, kun se eilen unohtui. Tänään on tämän tilaisuuden lisäksi ihan valtakunnallinen syy liputtaa.
Piha kuntoon. Juuri ja juuri sain kaiken valmiiksi klo 13. Herääminen aamulla venyi varsinaisesti klo 10.
Ihmiset ovat jotenkin kummasti tottuneet koulumaisen tarkkaan aikataulutukseen. Pääsimme aloittamaan aikataulussa.
Kokoonnuimme alussa eiliseen tapaan pihan edustalle. Nostimme Touko Breweryn valmistaman kvassimaljan tervetulon vahvistukseksi ja pidin pienen tervetuloalustuksen, joka lähti ajallisesti Haparaisista 11.4.1927 ja päätyi torstai-iltapäivään 16.1.2020, jolloin Selman kanssa yhteisymmärryksessä kävin hankkimassa 24 rasiaa Pandan suklaakonvehteja ja 6 pakettia Pegasusta.
Pegasus kului eilisten ystävien poikkeamisen yhteydessä melkein kokonaan ja konvehdit ovat aluksi suunniteltujen Afrikan lasten ja St Georgenin kaupunkilaisten sijasta osuneet kohteisiinsa pääasiassa arpajaispalkintoina.
Tarinassa tuli lyhyt johdanto myös siihen, miksi nuo kaksi sotaveteraania ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Afrikan lasten auttamiseen. Vuodesta 2007 he ehtivät isännöidä ja emännöidä monta afrikkalaistakin vierasta tilanteissa, joissa itse olin työni takia sidottu kaikenlaisiin kokouksiin, joihin en vieraita voinut ottaa mukaan.
Kielitaito ei ollut este kommunikaatiolla. Isän osalta muuri murtui soittamalla, äiti loi yhteyttä käymällä läpi kuvakansioita vanhoilta ajoilta.
Alkutarinan jälkeen lauloimme yhdessä saman laulun, jonka Anja Hakonen esitti Selman arkun äärellä Vesilahden kirkossa 15.2.2020: Laps´ olen köyhän kauniin Karjalan.
Sitten siirryimme keitolle. Tällä kertaa ei unohtunut heittää tarjolle tuodun keiton päälle kotipihan tilliä.
Keitto näytti maistuvan, enkä usko, että sitä kiiteltiin pelkästä kohteliasuudesta.
Itse otin varmuuden vuoksi keittiön kylmiöstä kokeiluannoksesta jääneen kipollisen ja aloin syödä sitä, varmistaakseni, että ruoka ei lopu. Ei se loppunut, mutta hyvä, että kokeilin, sillä kylmänä tuo keitto ainakin minusta oli helteisessä säässä taivaallisen hyvää.
Kalakeittoja aletaan valmistaa jatkossa useamminkin.
Jälkiruuaksi piti olla Selman viime vuosien herkku: ”ihan pikkuinen jäätelö.” Tällä kertaa eiliseltä jäi kuitenkin kotoisista mansikoista kasattu itse leivottuun kakkupohjaan tehty mansikkakakku.
Kokonaisuuteen oltiin tänäänkin tyytyväisiä.
Muistotilaisuuden lopussa Anja Hakosen esitti sikermän karjalaista kansanmusiikkia ja yleisö kiitti voimakkailla aplodeilla. Yhdessä lauloimme lopuksi virren Päivä vain ja hetki kerrallansa, jossa oli yksi äidin erikseen mainitsema tärkeä lupaus, joka sekin toteutui.
Kiitos kaikille paikalle päässeille ja tavoitetulle. Tämän päivän viesti oli varmaankin voimakkaasti tulevaisuuspainotteinen: Afrikan asia on meidän yhteinen ja kaikkien etu on se, että valtaosa väestöstä kykenee siellä jatkamaan ihmisarvoista elämäänsä.
Tässä tapaamisessa saimme monta uutta jäsenhakemusta, mikä oli todella suuri myönteinen yllätys. Lisäksi erään suuren pirkanmaalaisen oppilaitoksen edustaja ottaa selvitettäväkseen mahdollisuuden oppilaitoksensa osalta osallistua toimintoihin. Näissä suunnitelmissa joudumme odottamaan Poliisihallituksen päätöstä.
Ennen kuin erkanimme omille
teillemme, Anja luki meille seuraavan Ilomantsissa kirjaamansa Rauha Hämäläisen tekstin:
”Herra, Armahda!
Herra, älä varjele minua äkkikuolemalta,
Älä anna pitkää ikää
Älä anna hiljalleen hiipua pois.
Iske vaikka salamalla
jätä auton alle,
pudota lentokoneesta.
Tee mitä vain
muta älä anna minun joutua
suomalaiseen vanhainkotiin
tai terveyskeskuksen
vuodeosastolla
märkiin vaippoihin makaamaan.
Päästä minut terveenä
kolauttamaan Pietarin porttia
ettei minun tarvitsisi virua hampaattomana
lääketokkurassa haisemassa muovisessa vuoteessa.
Herra, armahda minua!"
Omalta osaltani kuulemaani perustuen on mukava todeta, että omat vanhemmat ainakin matkansa alkutaipaleella pääsivät reissuun toisenlaisin eväin.
Lähetin eilen Sambiaan kyselyjä siitä, miten mummojen (ja tietysti myös vaarien) käsien- ja pepunpesu hoidettaisiin tässä uudenlaisessa asumuksessa. Paikalliset näyttävät kovasti hämmästelevän tätäkin kysymystä ja itse kyllä ilmoittauduin hämmästelijöiden joukkoon.
Voi tietysti kysyä, miten he nykyään suoriutuvat tuosta peseytymisestä. Olen aikaisemmin monasti kertonut, että keskimäärin tuntemani afrikkalaiset ovat hygienian suhteen paljon meitä tarkempia.
Nyt kuitenkin asumuksen lähellä pitäisi olla käytettävissä suhteellisen puhdasta vettä, mikä noitten hujan hajan pitkin puskia olleiden asumusten osalta ei ollut niinkään itsestään selvyys.
Kylästä vastattiin, että he voivat varmasti hankkia ämpäreitä tätä tarkoitusta varten.
Tästä asiasta ei kannata varmaan sen enempää murehtia.
Tulevaisuutta pitää kuitenkin suunnitella. Ensi vuodelle tämä toiminnallinen viikonloppu järjestetään samaan ajankohtaan. Selma ja Tauno Fund ry:n osalta koitetaan valmistella innostavaa tekemistä myös lapsi- ja nuorisojäsenille. Tapahtumien välille kuitenkin sijoitetaan hieman pitempi väli, jotta keittiö selviää haasteestaan. Tällä kertaa jälkimmäisen tarjoilun kattaus ei ollut täydellinen, toisaalta osa kokouksen osanottajista oli samoja henkilöitä, eikä nälkä todennäköisesti ollut piinaava.
Kiitos onnistuneesta viikonlopusta kaikille siihen osallistuneille! Yhteensä meitä oli eri tilaisuuksissa 40 yksittäistä henkilöä.
Mitä pallo kertookaan tulevasta? Onnellista lomaa!