25.09., sunnuntai

Huh, hengissä. Tulipa taas jotain uutta koettua. Alkakaamme hieman purkaa tuota eilistä sumeata päivää, jonka sai kulkea aika lailla sumussa.

Otetaan ensin esille joitakin "helmiä", joita viikonlopppuna oli havaittavissa:

1. Mahtavaa nähdä, miten elämäni ensimmäisen luokanvalvojaluokkani oppilas Jorma Suomela on onnistunut kulkemaan tähän asti elämässään kovin itsensä näköisen tien, josta tällä hetkellä voi sanoa olevansa onnellinen. Toki minua silloisena luokanvalvojana edelleen sitoo laaja vaitio-olovelvollisuus silloisia oppilaita koskien, mutta sen voin sanoa, että silloinen 7 c -luokka oli aloittelevalle opettajalle äärimmäisen haastava. Yleistäen pojat ja tytöt olivat perinteisen koulumaailman näkökulmasta kuin eri maailmoista, mutta siinähän sitä riitti haastetta, jolloin ei ollut mahdollisuutta turvautua monilukuisen ja usein istuntoja pitävän moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän asiantuntemukseen. Silloin piti tarttua työhön ja sen teimme, enkä usko että Jorma enää olisi samaa mieltä, että minut olisi pitänyt lingota koulusta ulos joidenkin oppilaiden karttaman pitämäni järjestyksen takia.

Oli erinomaisen upeaa, että Jorma joukkoineen pääsi paikalle esittelemään toimintaansa, ja kuten näitte, paikalla heidänkin luonaan kävi runsaasti väkeä, todella runsaasti. Toivottavasti viesti menee täällä Vesilahdessakin jotain kautta eteenpäin päätöksentekoon asti: jotain tarttis tehdä, muutakin kuin kauhistella ja ihmetellä. Toimivia malleja on varsin lähellä.

Kiitos Jorma & Co ja kaikkea hyvää kaikissa toiminnoissanne!

2. Isenge Clubin tiimi

Yksi ehtikin jo viestiä: "Huippua oli olla mukana!"

Mitä tästä olisi tullut ilman teitä, ei yhtään mitään. Toivottavasti kukaan ei tuntenut olevansa ahdistettu, tai pakotettu mukaan. Aikanaan se ei mistään tekemisestä näkynyt.

Samaan aikaan, kun osa meistä oli Narvan torilla, vapaaehtoiset olivat kasaamassa Kirkonkylän torilla Kapon kanssa telttakatoksia. Yhdessä vaiheessa sitten osa heistä, Johanna ja Reino,  alkoi siirtää tarvittavaa rekvisiittaa pihastani markkinapaikalle.

Saapuessani Narvasta osastomme kasaaminen oli jo pitkällä: Sirkka H, Anneli ja Johanna olivat edenneet arpajaispöydän, kahviopöydän ja muurinpohjalettuyksikön kasaamisessa vauhdilla.

Pirkko K tuli pelastamaan minut muurinpohjalettujen kanssa, hän hoiti sitten ison osan niiden paistamisesta ja kaikki kolme sankoa taikinaa katosi parempiin suihin.

Pakko sanoa, että en ehtinyt seurata, mitä siinä myyntipöydällä oikein tapahtui, mutta jotain täytyi tapahtua, kun katsoo, mitä koko päivän jäljiltä jäi kotiin tuotavaksi kummankin torin jäljiltä: ei onneksi juuri mitään.

Onneksi Isenge Clubissa ei ole pelkkiä hallituspaikkoja kärkkyviä nousukkaita, vaan tekijöitä, jotka ovat valinneet toimintatavakseen tehdä kaikkensa tehdäkseen maailmasta edes hitusen parempi paikka elää edes joillekin.

3. Tuupovaaran mummo

viesti päivää ennen tapahtumaa saapuvansa paikalle, ja minähän menin heti viestimään, että nyt on myynnissä niitä Pirkanmaan piirakkamestarin 2012 leipomia suussa sulavia piirakoita. Tässä kohtaa mentiin maininnan "Pidätämme oikeuden muutoksiin" alle, sillä piiraita tuli tällä kertaa kiitoksiksi vain valituille, koska mummolla oli tälle viikonlopulle toinen iso tilaus. Ehkä sitten joulumyyjäisissä.

Toinen mielenkiintoinen tieto Tuupovaaran mummon käynnistä oli se, että kun hän kuuli, että nykyinen kunnanjohtajamme on Rääkkylästä, eli entisen Tuupovaaran kunnan naapuripitäjästä, hänen oli pakko mennä juttusille. Eikä tuon juttusilla käynnin tulos ole monelle paikalliselle mukavaa luettavaa: miten sympaattinen, herkkä henkilö tämä kunnanjohtajamme onkaan. Mummon sydän melkein suli. Sitä samaa olen koittanut eri tilanteissa paasata. Onhan meillä kaikilla tavoissamme aina parannettavaa ja kehittämistä, mutta voisiko joskus koittaa vain elää ja mennä eteenpäin.

Lämpimät kiitoksety mummolle ajatuksista ja lämpimäisistä, joita tätä kirjoittaessanikin samalla mutustelen.Toivottavasti sunnuntain 11.12.2022 klo 11-15 tapaamme 29. Suurissa Joulumyyjäisissä.

4. Kunnan rooli

Kertokaa paikka, mistä voi saada kannustavampaa tukea kuin Vesilahden kunta: Timo Haapaniemen tiimi toimi loistavasti taustalla, ja  jokainen yhteydenotto Noora Nyrön kanssa toi vähintään 3 kk lisää eilinaikaa positiivisuutensa takia. Miten sitten toimi Roope Kyrkön joukkue: ennakoivasti ja koko ajan rinnalle tukien.

5. Ystävien tuki

Toki huoletti ystävien jättäminen yksin pitkäksi aikaa, kun nyt ei ollut Kolun Sirkankaan tapahtuma-aikaista tukea henkisen hoidon suhteen, joksa tapauksessa palatessani kotiin ennen klo 17 oli vastaanotto erittäin innostunut.  Kakattukin oli, mutta onnistuneesti: siinä aamun klo 6.30 vauhdikkaassa lähdössä oli lattialle pudonnut puolikas A4 -paperia ja oletettavasti EiLa oli onnistuneet tekemään siihen jätöksensä sotkematta mitään.

Joka tapauksessa parempi turvassa sisätiloissa kuin tuon Kuoleman kurvin idioottimaisten kaahaajien armoilla. 

24.09., lauantai              Syysmarkkinat

Musta aukko!

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan jäi kirjaamatta mitään ylös.

23.09., perjantai

Eilinen alkuilta kului Vesilahden kunnanvaltuuston puheenjohtajan ryhmäpuheenjohtajien tapaamisessa Kesonkulmassa. Paikalla oli tietty määrä paikallispoliitikkoja. Tästä alkaa itsekin vähitellen alkaa ottaa opikseen niin sitten aika riittää paremmin omiin menoihin.

Pakko kuitenkin kiittää valtuuston puheenjohtajaa erittäin tärkeän tapaamisen järjestämisestä.

Pietarista ei saapunut mitään tietoa Ivanin mahdollisesta maasta pääsystä.

Sandris viesti, että työpaikka on perjantaista alkaen jälleen vaihtumassa joksikin kirjapainoksi. Näissä kuvioisssa ei meinaa enää pysyä mukana.

Paniikkia ei vielä ole, vaikka Syysmarkkinat on huomenna.Korvapuustitaikina on nousemassa, päivällä klo 12 on Koulutustuen taloustoimikunnan kokous edellisen kauden tilinpäätäksestä ja siihen väliin sitten sijoitetaan monenlaista tarpeellista tekemistä.

Päivä oli taas sen verran hektinen, että koneelle ei ole ehtinyt kirjoittamaan. Huomisille Syysmarkkinoille on kuitenkin valmiina

- munkkeja
- korvapuusteja
- rahkapullia
- vanhan ajan kuivakakkuja
- herkullisia anjovisleipiä
- ja muurinpohjalettutaikina on muhimassa,

joten eiköhän tuostakain tapahtumasta selvitä. Säätä ei kukaan ainakaan syyttää, että ei pääse paikalla, joten tapaamisiin toreilla: ensin Narva klo 8 alkaen ja Kirkonkylän tori klo 12-16.

22.09., torstai

Taikina pitäisi laittaa nousemaan ja torilla pitäisi käydä tarkistamassa perusasioita Roope Kyrkön kanssa, mutta tuntuu siltä, että jokin tauti on iskemässä tai ainakin jalka ei meinaa totella.

Täytyy tarkkailla.

Eiopä tarvitse enää: joka puolella on sellainen sekamelska, että täytyyhän tässä jotain tolkkua asioihin saada:

1. yhdeltä suuntaa tulee viesti, että henkilö on tulossa jo huomenna SyysmarkkinoilleFlight in 2. "12 hours.. yesterday even no questions were asked, today they ask man a lot of questions on a border but still letting the out. Hopefully nothing changes in these 12 hours..." Viesti Venäjältä kertoo korutonta kieltään tilanteesta. Täytyy koittaa kannustaa ja elää hengessä mukana.
3. "First you need to write a message to the governor xxxx@mazowieckie.pl. Report where you are taking people , how many people , whether there can be animals , men , what awaits them there . Which day and at what time . Add me to dw Willing people will certainly be just depends on how many places you have .I understand English but little I can answer ."  Näin viestii Puola. Taas saa sinnekin vääntää asioita rautalangasta ja ongelmana on se, että harva osaa juuri yhtään englantia. Koitetaan silti!
4. Korvapuustitaikina on noussut.